Kohdealueen matkailun merkityksen ja kehityksen monipuolinen tarkastelu auttaa kattavan kokonaiskuvan muodostamista. Hahmottamisessa on tutustuttava erilaisiin tilastoihin ja tutkimuksiin.
Edellisestä ovat esimerkkejä yöpymis- ja kävijämäärätilastot. Niissä korostetaan matkailukehitystä, eli huomio kiinnittyy matkailu-ilmiön määrällisiin ja rakenteellisiin piirteisiin. Näkökulma ei suoraan ilmaise matkailun merkitystä aluetalouteen.
Sen sijaan matkailun aluekehityksessä painotetaan matkailun roolia aluetaloudessa, jolloin keskiöön nousevat kohdealueelle koituvat taloudelliset (hyöty)vaikutukset. Tarkastelu kohdistuu matkailu-ilmiön seurauksena syntyviin aluetaloudellisiin vaikutuksiin.
Matkailun aluekehitystä selvitetään vaikutustutkimuksilla. Keskeisimpiä mittareita ovat matkailutulo ja -työllisyys sekä työllisyyden aikaansaama palkkaverotulo.
On korostettava matkailun aluekehityksen pitkittäistutkimuksia, jotta saadaan seurantatietoa muutoksen suunnasta ja voimakkuudesta. Näitä tietoja tarvitaan jo toteutuneiden hankkeiden ja investointien vaikutusten jälkikäteisarvioinnissa sekä uusien hankkeiden ja investointien vaikutusten ennustamisessa ja etukäteisarvioinnissa.
Kajaanin ammattikorkeakoulu on tuottanut Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kärkimatkailukunnista, Kuusamo mukaan lukien, monipuolista, vertailukelpoista matkailun aluetaloustietoa yhtenäisellä aineisto- ja menetelmäpohjalla jo pitkään.
Tuoreen seurantaraportin mukaan matkailuelinkeinon tuottavuus on parantunut kärkimatkailukunnissa vuosina 2013−2017.
Kun Kuusamossa tarvittiin vuonna 2013 vajaa 150 000 euroa välitöntä matkailutuloa yhtä välitöntä matkailutyöpaikkaa (henkilötyövuotta) kohti, vuonna 2017 vastaava luku oli noin 190 000 euroa. Miljoonan euron välitön matkailutulo aikaansaa siis reilu viisi välitöntä matkailuhenkilötyövuotta. Tuottavuuden myönteinen kehitys koskee kaikkia matkailutoimialoja.
Vuonna 2017 Kuusamon kokonaismatkailutulo oli 142,1 miljoonaa euroa ja kokonaismatkailutyöllisyys 716 henkilötyövuotta. Matkailuelinkeino kattaa noin viidenneksen Kuusamon elinkeinoelämän liikevaihdosta ja henkilötyövuosista.
Tuottavuuden parantuminen on seurausta siitä, että vuosina 2013−2017 Kuusamon matkailutulo kasvoi 19 prosenttia matkailutyöllisyyden vähetessä 9 prosenttia.
Entistä pienemmällä panostuksella, matkailutyöllisyydellä, saadaan aikaan entistä suurempi tuotos, matkailutulo. Matkailutulo lisääntyi kaikilla matkailutoimialoilla. Sen sijaan matkailutyöllisyys pieneni kaikilla matkailutoimialoilla lukuun ottamatta virkistys- ja muita palveluita, jossa kasvua oli kaksi henkilötyövuotta. Edellisiin viitaten mahdollinen vuokratyövoiman lisääntynyt käyttö ei yksin selitä työllisyyden kehitystä, sillä muutossuunta koskee kaikkia matkailutoimialoja. Tutkimusten mukaan vuokratyövoimaa suositaan erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.
Tuottavuuden parantuminen on yksittäisen toimialan ja yrityksen näkökulmasta myönteinen piirre. Mikäli yrityksen tuottavuus ja edelleen kannattavuus paranee, tämä mahdollistaa yrityksen investoinnit tulevaisuudessa. Investointien myötä aluetalouteen syntyy uusia työpaikkoja, jotka ovat keskeisiä (matkailun) aluekehitystyön tavoitteita ja mittareita.