Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen toteutumista selvitettiin vuosien 2013-2016 pelastustehtävien osalta. Toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, mikä kuluu onnettomuuspaikalle saapumiseen ja pelastamisen aloittamiseen siitä hetkestä, kun pelastuslaitos on vastaanottanut hälytyksen hätäkeskuksesta. Kyseessä ovat käytännössä onnettomuustilanteet.
– Suurimmissa kaupungeissa on ongelmia. Koillismaan tilanne on tavoitteisiin nähden kohtuullinen, kertoo Pohjois-Suomen avin pelastustoimen johtaja Pasi Ryynänen.
Toimintavalmiusaikoja tarkastellaan neliökilometrin kokoisissa maantieteellisissä ruuduissa. Ruuduille on määritelty tavoiteajat, joihin käytännössä vaikuttavat muun muassa rakennusten määrä ja koko, asukasluku, liikenteen määrä ja onnettomuushistoria. Nämä on kuitenkin piirretty kartalle kaavamaisesti.
Tuloksista käy ilmi, että toimintavalmiusajoille asetetut valtakunnalliset vähimmäistavoitteet toteutuvat valtaosassa ruuduista. Lähes kaikkien pelastuslaitosten alueilla on kuitenkin puutteita vähimmäistavoitteen saavuttamisessa joissain ruuduissa.
Tavoiteaikatauluja helpotettiin hieman vuosikymmenen alussa, kertoo Ryynänen. Aiemmin tavoiteaikoja suunniteltiin pienemmille ruuduille ja esimerkiksi Kuusamon keskustassa oli tuolloin kuuden minuutin tavoiteaikoja.
Nykyisellään Koillismaan taajamista löytyy muutamia muitakin riskiruutuja, joilla tavoiteaika toisen riskiluokan mukainen on kymmenen minuuttia.
Riskiruudut
Pelastustoimen suunnittelu nojaa kartalle piirrettyihin neliökilometrin ruutuihin.
Ruutuihin on laskettu asukkaiden lukumäärän ja kerrosneliöiden osalta riskiluokat.
I-luokka: ensimmäisen yksikön oltava onnettomuus paikalla alle kuudessa minuutissa. Näitä ruutuja ei Koillismaalla ole.
II-luokka: paikalla on oltava enintään kymmenessä minuutissa
III-luokka: enintään kahdessäkymmenessä minuutissa.
IV-luokka: Suurin osa Koillisamaata ja Suomea, ei tavoiteaikaa. Mikäli kestää yli neljäkymmentä minuuttia olisi kiinnitettävä huomiota omatoimiseen varautumiseen.