Kolumni

Perhe tar­vit­see en­si­apua

Alakerta | Riina Puurunen / riina.puurunen@koillissanomat.fi

Kotiapua saavien lapsiperheiden määrä putoaa kuin rappaus funkkistalon seinästä. Vuonna 1985 noin 65 000 lapsiperhettä sai kotiapua. Kymmenessä vuodessa luku puolittui ja viime vuosina kunnallista kotipalvelua saa vuosittain enää noin 9 000 suomalaista lapsiperhettä.

Silloin ennen pitkä rivi pellavapäitä odotti tuvan ikkunoissa kotiavustajaa kuin joulua, kun äiti lähti synnyttämään tai oli vuoteen omana jostakin muusta syystä. Kun pellavapäät kasvoivat isiksi ja äideiksi kaikki jo toivoivat, ettei kunnallisen kotiavun tarvitseminen kulkeutuisi ainakaan naapuruston kovimman arvostelijan korviin.

Nykyään sopii vain toivoa, että kotiavusta on apua ainakin niille lapsille, joiden kotona on jo niin sanotusti tilanne päällä.

Kansallisen Lastenliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri vaati maanantaina, että yleinen kotiapu on palautettava. Piirissä ollaan vakuuttuneita siitä, että kotiin annettu apu oli kunnille huomattavan halpaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Mutta jotta kotiavulla voitaisiin auttaa perheitä jo ennen sitä iltaa kun lapsi ei enää ole turvassa kotona, lastensuojeluasiakkuus ei saisi olla edellytys kotipalvelun hakemiselle ja saamiselle.

Jossakin vaiheessa kotiavun tarvitsemisesta tehtiin paha asia, ikään kuin apua tarvitsisivat vain ne huonot vanhemmat.

Asennemuutos on paikallaan. Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö tulee veronmaksajille huomattavasti halvemmaksi kuin huostaanotot, mutta ennen kaikkea se on inhimillisempää. Yhden vuoden laitossijoituksen kustannuksilla saa 3 000 tuntia kotipalvelua ja säästyy paljolta inhimilliseltä kärsimykseltä.

Sitä paitsi kotipalvelun hinnoittelusysteemi on reilu. Hinta määritellään tulojen mukaan ja esimerkiksi Kuusamossa viisi henkinen perhe, jonka tulot ovat 2600 euroa kuukaudessa, maksaa kotipalvelusta 1,68 euroa tunnilta.

Kotipalvelun tarpeensa voi tarkistaa tästä määritelmästä: ”Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamiseen.”

Jos perheet oppivat tilaamaan kodin arkeen ensiapua, toivottavasti sitä on tarjolla myös niille, joilla kaikki on vielä melko hyvin.

Riina Puurunen