Tuomio: Nis­sin­vaa­ran koulun suun­nit­te­li­ja va­hin­gon­kor­vauk­seen van­has­ta suun­nit­te­lu-ura­kas­taan

Joko luit: Pal­lo-Kar­hu­jen edustus aloit­taa jo pian val­mis­tau­tu­mi­sen ensi kauteen – Kai Puonti jatkaa pää­val­men­ta­ja­na

Toimittajalta: Onko di­gi­ta­li­saa­tio hyvä vai huono asia?

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Per­hei­den tuki pa­ran­taa hy­vin­voin­tia

Kansallinen syntymäkohortti 1987 tarjosi tietoa siitä, miten yhteiskunta voi tukea kasvua.

Lasten koulunkäynnin tukeminen voi parantaa heidän hyvinvointinsa kehitystä, osoittaa tuore väitös.
Lasten koulunkäynnin tukeminen voi parantaa heidän hyvinvointinsa kehitystä, osoittaa tuore väitös.
Kuva: Jenny Halvari

Lapsuuden ja nuoruuden aikaiset elinolot ovat yhteydessä hyvinvointiin aikuisena. Lasten ja nuorten myönteistä hyvinvoinnin kehitystä voidaan vahvistaa perhettä ja koulunkäyntiä tukemalla. Erityisesti perheitä, joissa vanhemmat sairastavat tulee tukea, osoittaa Oulun yliopistossa perjantaina väittelevä Marko Merikukka. Yliopisto kertoo väitöksestä lähettämässään tiedotteessa.

Tutkimuksessa löydetyt vanhempien somaattiset eli fyysiset sairaudet ja niiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten myöhempiin mielenterveyden häiriöihin. Osa vanhempien somaattisista sairauksista voi kuormittaa perheiden arkea siinä missä mielenterveyden häiriötkin.

Aikaisemman tutkimuksen nojalla tiedetään, että vanhempien mielenterveyden häiriöt kasvattavat lasten mahdollisuutta sairastua mielenterveyden häiriöihin. Väitöstutkimuksen mukaan vanhempien mielenterveyden häiriöt lisäävät nuorten mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyseläkkeen mahdollisuutta yleisesti, mutta etenkin nuorilla, joilla on ennestään todettu mielenterveysongelmia.

Työkyvyttömyyden ohella matala koulutustaso vähentää mahdollisuuksia työllistyä. Peruskoulutuksen jälkeisten koulutuspolkujen jatkamiseksi sosiaalista osallisuutta, erityisesti luokkatyörauhaa, tulee vahvistaa.

Työrauhalla tarkoitetaan kohtaamista ja välittämistä, vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä eikä ainoastaan sääntöjä ja kuria.

Suurimmalla osalla Suomessa syntyneistä lapsista ja nuorista menee hyvin. On kuitenkin joukko nuoria, joiden kasvu aikuiseksi on tavanomaisesta poikkeava. Joka neljäs 1987 syntynyt on saanut joko mielenterveyden ja käyttäytymisen diagnoosin tai hänelle on määrätty psyykenlääke 9–24-vuotiaana.

Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys oli myönnetty 1,4 prosentille 16–24-vuotiaista ja joka kolmastoista nuori oli ilman toisen asteen tutkintoa 28-vuotiaana. Nuorista miehistä yli 60 prosenttia oli naisia useammin ilman toisen asteen tutkintoa.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin lapsuuden ja nuoruuden aikaisten sosiaalisten tekijöiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin, erityisesti mielenterveyteen ja koulutukseen. Tutkimuksella selvitettiin tekijöitä, jotka tukevat tai häiritsevät lasten ja nuorten hyvinvoinnin myönteistä kehitystä. Tekijöiden yhteyttä hyvinvointiin tarkasteltiin sosiaaliepidemiologisesta näkökulmasta.

Sosiaalisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa toisin kuin biologisiin tekijöihin; yhteiskunta voi esimerkiksi tarjota apua ja tukea erilaisten palveluiden avulla. Tutkimus tehtiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistolla, joka kattaa lähes kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet lapset (vajaat 60 000).

Kohorttiaineisto on koottu 1987 syntyneiden lasten rekisterin ympärille, johon muiden kansallisten rekisteriviranomaisten tietoja on yhdistetty. Kohorttiaineisto kattaa myös heidän vanhempiensa sosiaali- ja terveystietoja.