Alakerta | Petri Karjalainen / petri.karjalainen@koillissanomat.fi
Kuusamon kaupungin talousarvion loppusumma on lähes 110 miljoonaa euroa tänä vuonna. Karkeasti haarukoiden vaaleilla juuri valitut valtuutetut päättävät seuraavalla nelivuotiskaudellaan lähes puolen miljardin euron summasta. Rahasta saadaan verotuloina 45 prosenttia, valtionosuuksina 40 prosenttia ja loput kerätään erilaisina maksuina ja tuottoina.
Summa kuulostaa suurelta, mutta on jaettaessa aina liian pieni. Valtaosa budjetista on erilaisia lakisääteisiä menoja, joista perusturvan osuus on yli puolet. Kun päälle lisätään koulujen ja päivähoidon tarvitsema raha, kasassa on jo reilusti kolme neljäsosaa yhteisistä rahoista.
Jos edelleen tuntuu, että kyllä sitä rahaa ”aina jostain löytyy”, niin viritelkääpä laskukoneenne.
Valtuutetut, uudet ja konkarit, ovat suurten lukujen matematiikan äärellä. Ei ole lainkaan yhdentekevää, minkälaisia kasvuprosentteja nähdään perusturvan menoissa ja verotuloissa.
Kuusamossa perusturvan menot ovat hieman verotuloja suurempia, mutta pyöristettynä molemmat asettuvat mittaluokkaan 50 miljoonaa. Talousviisaat ovat ennakoineet, että edessä on pitkä hitaan talouskasvun aika. Oletetaan, että Kuusamossa verotulot kasvavat kahden prosentin vuosivauhtia seuraavat neljä vuotta, mutta perusturvan menot neljä prosenttia.
Jos näin kävisi, tulojen ja menojen erotus repeäisi tasatilanteesta 4,4 miljoonaa euroa pakkasen puolelle. Rahoituskuiluun uppoaa yksi paljon puhuttu jäähalli.
Oletuksena tässä on se, että valtionosuuksien kasvulla olisi pystytty samassa ajassa kattamaan muiden kulujen kasvu. Jää nähtäväksi, minkälaisen rahoituksen velkaantuvat valtio kykenee jatkossa kunnille tarjoamaan.
Historian valossa perusturvan vuosittainen menojen kasvu on ollut 6-7 prosentin luokkaa, mihin ei enää ole varaa. Kuudella prosentilla rahoituskuilu kasvaisi yhdeksään miljoonaan, jos verotulojen kasvu olisi vain kaksi prosenttia.
Kun valtakunnan poliitikkojen paasaama sote-uudistus tuodaan paikalliselle tasolle, kyse on juuri tästä – miten saada rahat riittämään palveluihin.
Posiolla verotulojen riittävyys suhteessa menojen kasvuun on jo karannut käsistä. Kunnanjohtaja Mika Riipi sanoi valtuuston kokouksessa, että veronkorotuksilla kunnan taloutta ei enää pysty paikkaamaan. Riipi jatkoi, että Posion tapaisten kuntien talous on valtionosuuksien varassa. Posio on käytännössä nostanut kätensä pystyyn ja ottaa syömävelkaa perusturvansa rahoittamiseksi.
Haloo, Jutta, Maria, Jyrki ja kumppanit. Sote-uudistuksella on tulenpalava kiire.
Petri Karjalainen