Alakerta | Juhani Eskola / juhani.eskola@koillissanomat.fi
Hallituksen esittämä kilpailukykypaketti on herättänyt työväestössä valtavan hälyn.
Yrittäjänä olen seurannut keskustelua hämmentyneenä.
Elätän vain itseni yrittämisellä – eikä minulla ole pienintäkään mahdollisuutta palkata työntekijää – hyvin vaivalloisesti ja olen ollut iloinen, että työtä on riittänyt edes jonkin verran.
Yrittäjänä olin jo unohtanut kaikki palkollisille kuuluvat lisät ja lakisääteiset vapaat sekä palkalliset lomat.
Itse kun yrittäjänä ei ole tullut mieleenkään, että saisi erilaista korvausta tiistailta tai sunnuntailta.
Tai että saisi arkipyhänä tehdystä työstä eri palkkaa kuin normimaanantailta.
Ei ymmärryksessäni ole mitään vikaa. Totutuista ja saavutetuista eduista on vaikea työläisen luopua.
Mutta miltä kuulostaisi mennä yksityiseen putiikkiin, jossa sunnuntaisin olisi kaksinkertaiset hinnat? Saattaisi jäädä työläisen ostokset viikonpäiville.
Entä sairauspäivät sitten? Enpä usko kovin monen yrittäjän saaneen korvauksia yhdestä poissaolopäivästä työpaikalta. Useimmat ovat vääntäytyneet sinne vähän huonommassakin hapessa.
Huvittavaksi keskustelu meni siinä vaiheessa, kun lakoilla uhittelu alkoi.
Yksi ja toinenkin taho uhkaili lakkoilla, kun leikki ei miellyttänyt.
Lapsellisuuden huipentuma on se, kun leikistä ei tykätä, niin aletaan totuuden silmiin katsomisen sijasta murjottamaan.
En ala sinua kun olet tuollainen, tuumasivat eri tahot. Aivan kuten lapset tekevät kasvaessaan kohti aikuisuutta.
Olen aina ihmetellyt, niin palkollisena kuin yrittäjänäkin, miksi työnantajaa mollataan niin usein.
Eihän yrittäjällä ole mitään velvoitetta tarjota työtä kenellekään.
Kun palkollinen saa elantonsa siitä, että joku riskeeraa taloutensa, eikö työläisen tulisi olla kiitollinen siitä?
Mikä ihme on tehnyt ihmisistä vuosien saatossa niin epäkiitollisen, ettei sille tahdo riittää enää mikään?
En ota kantaa siihen, kuinka hyviä tai huonoja uudet ratkaisut ovat, mutta keskituloisen palkollisen kukkarossa tuoreen paketin vauriot eivät ole mullistavia.
Ja jos hallituksen toimet eivät miellytä, niin aina voi kokeilla työttömyyttä tai ryhtyä itse yrittäjäksi.
Juhani Eskola