Kaikki puolueet pääsivät ääneen lauantaina torilla järjestetyssä vaalipaneelissa. Paneelin ja siinä esitettyjen kysymysten takana oli Kuusamossa puhutaan -facebook-ryhmä. Lavalle Ulla Ingalsuo-Laaksosen tentattavaksi nousi kaksi ehdokasta kaikista puolueista ja aiheet vaihtelivat tuulivoimasta katujen aurausjärjestykseen.
Kuten arvata saattaa, ehdokkaat olivat räikeimmin eri mieltä kaivostoiminnan tuomisesta Kuusamoon. Seitsemän äänesti kaivostoiminnan puolesta, kuusi vastaan. Ingalsuo-Laaksonen piti keskustelun lyhyenä, mutta Vasemmistoliiton Ville Nevala ehti ilmaista huolensa Kuusamon imagosta matkailukaupunkina:
– Ympäristö- ja imagovahinko jäisi meille pysyvästi, vaikka kaivostoiminta ei jatkuisi. Jos kaupungilla olisi laittaa enemmän rahaa kaivokseen ja raha jäisi Kuusamoon, voisin kannattaakin kaivosta.
– Ankka-alueelle ei kaivoksia. Muualle kyllä, jos hommat toimivat, Perussuomalaisten Tapio Lämsä totesi.
– Työllisyyden takia kaivostoiminta on myönteinen asia. Kuka kaivoksia tuottaa ja mihin rahat menevät - niilläkin on merkityksensä, Kokoomuksen Milja Hokkanen sanoi.
Toinen mielipiteitä jakanut kysymys liittyi kiintiöpakolaisiin. Ehdokkaista kolme oli kiintiöpakolaisia vastaan. Pakolaisia vapaaehtoisesti opettanut ja heille töitäkin hankkinut Nevala sano, että omat asiat pitää ensin saada kuntoon. Kristillisdemokraattien Juha Korkeamäki puhui lähimmäisenvastuun ja epäitsekkyyden puolesta.
Keskustan elävöittäminen ja puu- sekä hirsirakentaminen puolestaan eivät aiheuttaneet kinaa ehdokkaissa. Kuusamon keskusta ja torin ympäristö pitäisi kaikkien mielestä herättää henkiin, keinot vain vaihtelivat.
– Linja-autoasema pitäisi siirtää takaisin vanhalle paikalleen. Nyt se mahtuisikin sinne, kun linja-auton käyttäjiä on vähemmän. Ikäihmiset pääsisivät kyytiin Ervastin aukiolta tai tästä, Vihreiden Pekka Virtanen ehdotti.
Virtasen ehdotus sai kannatusta muun muassa Sosiaalidemokraattien Riitta Wedmanilta, joka uskoi linja-autoaseman tuovan keskustaan paitsi ihmisiä myös kysyntää.
– Ihmiset ja tekeminen tekevät kaupungista elävän. Tapahtumat, toiminta, yhteisöllisyys, yhdistykset, ne tekevät kaupungista elävän. Näkisin, että tulevaisuudessa Kitkantie olisi täynnä erilaisia luonnontuotealan pikku putiikkeja ja iloisia ihmisiä, Vasemmistoliiton Anne Murto haaveili.
Sosiaalidemokraattien Päivi Käkelä kehotti kaikkia etsimään itsestään yrittäjän ja uskomaan, että siitä leipä tulee.
– Kesällä meillä on isoja tapahtumia, mutta miksi ei pieniä ja säännöllisiä? Kun paikalliset yhdistykset kokoontuvat, volyymi on pientä. Miten ymmärrämme yhdistää voimavaroja, jotta saisimme porukkaa liikkelle? Käkelä kysyi.
Ehdokkaat olivat yksimielisiä myös siitä, että puu- ja hirsirakentamista tulisi suosia. Paikallista raaka-ainetta riittää, ja kuten Keskustan Salme Sahi totesi, puurakentaminen ja metsien suojelu voivat kulkea rintarinnan ilman vastakkainasettelua.
– Puurakentaminen on tahdosta kiinni. Metsät kasvavat liikaa nykyiseen käyttömäärään nähden, puulle pitää saada lisää käyttöä: jalostustoimintaa ja energiakäyttöä, Perussuomalaisten Joukamo Kortesalmi sanoi.
Tuulivoimaakin kannattivat kaikki, vain tuulipuiston paikka herätti keskustelua.
– Maaninkavaaran tuulipuisto on hienon kansallispuiston kupeessa. Maisemahaittoja ei voi kieltää. Kuusamossa on kaavoitettu tuulivoimalle muitakin alueita, Pekka Virtanen totesi.
Kokoomuksen Hannu Ervasti asettui vastahankaan kysyttäessä, pitäisikö kuntalaisten valitusoikeutta rajoittaa.
– Pitäisi. Viime aikoina valituksia on piisannut ja ne ovat seisauttaneet monet asiat. Meillä on keskitytty siihen, mitä ei saa tehdä. Pitäisi keskittyä siihen, mitä saa tehdä ja miten kuntaa kehitetään. Valittajan vastuuta on lisättävä. Kyllä pitäjässä rutkuttajia piisaa, Ervasti puuskahti.
Muut ehdokkaat näkivät valitusoikeuden rajoittamisen demokratian heikentämisenä. Keskustan Hannu Tuovila ehdotti, että ehkä valituksen tekemisestä pitäisi maksaa, ja jos valitus menee läpi, niin raha palautetaan. Kortesalmi puolestaan sysäsi vastuun hallinnolle:
– Valituksia tulee, koska hallinto ei toimi kunnolla. Huonoa valmistelua ei voi kukaan hyväksyä.
Entäs se katujen aurausjärjestys sitten? Pitäisikö jalkakäytävät ja pyörätiet aurata ennen autoteitä? Se vasta jakoikin mielipiteitä.
– Ensin, mahdollisimman aikaisin autotiet. Sen jälkeen pyörätiet. Muutenhan lumi on taas pyörätiellä, kun autotiet aurataan, Kristillisdemokraattien Juha Kaartinen perusteli.
KS Fakta