Popedan legendaarinen Pitkä kuuma kesä on soinut viime aikoina monesti päässäni. Miksiköhän? Sitähän ei tarvitse paljon ihmetellä, kun kelaa hieman taaksepäin kesän säitä ja tapahtumia.
Säiden puolesta kesä ja loma olivat juuri Popedan viisun kaltaiset, joten alkukesän marina loman ajoittumisesta vasta syksyyn loppui nopeasti ensimmäisten herkkutattimuhennosten äärellä. Eilen alkaneet syksyn sateet eivät nyt haittaa.
Maailman menoa seuratessa, sen minkä lomalla nyt jaksoi kiinnostaa, tulin useinkin siihen johtopäätökseen, että kuumahan se on nuo päät varmaankin sekoittanut. Niin urheilussa kuin politiikassa. Miten muuten ei voi selittää esimerkiksi tätä Kreikan vakuussotkua, jota on vatvottu koko pitkä kuuma kesä. Onneksi syksy viilentää. Mitä lähemmäksi syksyä tullaan sitä varmemmaksi käy, että Kreikka-vakuuksissa on ollut puhtaasti valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen pakkomielle yrittää lunastaa vaalilupauksensa. Näin ei vain päässyt käymään, kun muut EU-maat, Saksa ja Ranska etunenässä, nousivat tätä jo lähtökohtaisesti päätöntä ajatusta vastaan. Ei Euroopassa sooloilemalla asioita hoideta, eikä kyläpolitiikalla pitkälle pötkitä.
Mielenkiintoinen syksykin on edessä monella tavalla. Siitä tulee sekä kuuma että kylmä. Kreikan suhteen varmaan kylmä, vaikka keskustelu maan vararikosta ja sen hoidosta tulee jatkumaan kuumana. Voi olla että suomalaiset pääsevät kylmän ja pimeän syksyn aikana nauttimaan erikoisen halvalla Kreikan lämmöstä.
Kuuma puheenaihe tulee olemaan meillä myös presidentinvaalikamppailu. Koko kuuman kesän jatkunut vatvonta keskustan presidenttiehdokasasettelusta sai farssimaisia piirteitä, kun puolueen kunniapuheenjohtajalle Paavo Väyryselle haettiin vastaehdokkaita kuin neulaa heinäsuovasta. Välillä vaikutti siltä, vastaehdokkaan saaminen Väyryselle oli koko tasavaltaa ja kansakuntaa koskeva velvollisuus, vaikka kyse oli vai yhden puolueen esivaalista. Sitä huolta tulin ihmetelleeksi. Ehkä oli muitakin tahoja kuin kepulaiset, jotka toivoivat, ettei Väyrynen ole mukana syksyn vaalitenteissä. Sanottakoon Väyrysestä mitä tahansa, juuri hänen ansiostaan kaksi muuta vanhaa herraa eivät tule pääsemään tenteistä helpolla. Eikä Soinikaan, jos mukana on.