Koillismaa, Lappi, Kainuu, Savo ja muut Pohjois- ja Itä-Suomen seudut Oulun ja Kuopion ulkopuolella saattavat kärsiä pian kalliin hinnan siitä, että harvaan asutun ja vauraiden alueiden välisten erojen kaventamiseen tarkoitettua rahaa lapetaan erojen kasvattamiseen.
Helsingin sanomat painoi lauantaina Etelä-Suomen maakuntajohtajien ukaasit, että Oulun kestitys EU:n koheesiorahoilla ”ei voi jatkua”.
Koillissanomat nosti Oulun koheesiosaaliin esiin kesäkuussa.
Syy Oulun tukirahoihin on Pohjois- ja Itä-Suomen harva asutus ja poliitikot. Poliitikot ovat päättäneet, muun muassa maakuntaliitoissa, että Oulun tulee saada roppakauhalla Pohjois- ja Itä-Suomen koheesiotukea suureen väkilukuun perustuen ja siksi koska kaupungissa on yliopisto. Poliittista linjaa perustellaan ”tienausperiaatteella”, jonka mukaan rikaskin keskittymä, sattuessaan sijaitsemaan harvaan asutulla Itä- ja Pohjois-Suomen suuralueella, ”tienaa” leijonan osan koheesiotuesta.
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen yrittää torjua vastaavan jaon Suomen sisällä Hesarin haastattelussa. Se jakoperuste on kuitenkin ainakin Oulun suursaaliin tärkeä perustelu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton jaossa Oulun hyväksi. Osa tästä rahasta on harvaan asutun alueen tukea ja osa muuta koheesiorahaa. Unionin näkökulmasta toki Suomen korkeat virkailijat vakuuttavat, että sieltä katsellaan vain suuralueita, mikä ei kuitenkaan ole alueiden erojen tasaamisen pyrkimyksen mukaista.
Ajan henki on, että vahvemmat tahtovat hyötyä heikommistaan, kuten Oulu harvaan asutuista alueista.
Etelä-Suomen heräämistä säikkynyt pohjoinen on pelännyt etelän vetävän EU-tuesta suuremman potin. Tähän liittyvä huoli on, että seuraavaksi unionissa katsottaisiin Suomen hylänneen tahdon ratkoa harvaan asutun alueen ongelmia, parantaa koheesiota.
Unionikin saattaisi unohtaa sen, mitä Etelä-Suomen suurkaupungissa asuvat Suomen neuvottelijat ovat taipuvaisia unohtamaan.
Pohjois-Pohjanmaan liitossa unohdettiin kuitenkin, että sama pätee myös Suomen sisällä: lappamalla Ouluun todistetaan harvaan asutun alueen tukea kaksin käsin tarpeettomaksi.
Kreikkalaisessa teatterissa esitettäisiin Hesarin juttu niin, että metron huokaisun lomasta kuuluu nyt etelän maakuntajohtajien kuoro: ”koheesiotuki käytetään koheesion heikentämiseen!”
EU-tukisoppa keitetään Brysselissä poliittisin painotuksin aina seitsemän vuoden kausille. 2021-2027 tuet ovat jo tulilla.
Innovaatiolijauksia on, mutta päätöstä ei ole, ennen kuin on. Soppa keitetään sillä reseptillä minkä kulloinenkin hallitusten välinen kokous saa päätettyä.
Suomen EU-puheenjohtajakaudella tuskin saadaan pakettia päätettyä, sillä puheenjohtajuus loppuu vuoden vaihteessa.
Ensi vuonna kansalliseen kattilaan työntää kauhan teollisuuskaupungin työ- ja elinkeinoministeri.
Hyvä ei ole olla vain suurkaupungissa, eivätkä keskittämisideologian hedelmät valu syrjäseuduille. Eivät, vaikka sillä tullaan taas perustelemaan vahvempien kättä harvojen alueiden tukipussissa.
Poistaisitteko ystävällisesti Oulun ja Kuopion harvaan asuttujen alueiden listalta, arvoisa ministeri Katri Kulmuni?