Alakerta | Marko Pinola / marko.pinola@koillissanomat.fi
Noin! Kahden ja puolen kuunkierron mittainen kesäpestini Koillissanomissa alkaa olla taputeltuna ja samalla jää taakse pitäjä, josta minulla ei ennen toimituksessa työskentelyä ollut omakohtaista kokemusta ollenkaan. Mielikuvani Kuusamosta olivat pyörineet pelkästään toisilta kuulemieni tietojen voimasta, mutta nyt, raapaistuani pintaa muutaman kuukauden ajan, piirtyvät mielessäni raamit, joilla tätä koillista kuntaa jatkossa kuvailen - monien pienten ja rehtien puurtajien huomioima luonnonhelmi, josta harvat mutta sitäkin vaikutusvaltaisemmat käyvät kauppaa kuningas mammonan kanssa.
Ulkopaikkakuntalaisena ja toimituksessa työskentelevänä henkilönä olin aitiopaikalla seuraamassa mahdollisesta kaivostoiminnasta käytävää keskustelua. Huomasin pian, että debatti oli ja on edelleen kiivasta ja vallalla on asenne ”jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan”. Hyvin vaarallista ja ajattelematonta filosofiaa, kun panoksena on toisaalta korvaamaton luonto, toisaalta paikkakuntalaisten työ ja tulevaisuus. Tien sivusta seuraajana ajattelin, että kaikkien leirien tulisi rauhoittua ja kompromissiratkaisu löytyy kyllä, kunhan kaikki kivet yhdessä käännetään ja tutkitaan.
Mutta niin vain käännyin minäkin, kaivostoimintaa vastaan nimittäin. Havahtumisen hetki tapahtui juttukeikalla Oulankajoella, jylhien kallioiden ympäröidessä hiljaa lipuvaa kajakkiani. Ensikertaa näin todella sen luonnonhelmen kimalluksen, josta olin kuullut puhuttavan, enkä nähnyt ristiriitaa tämän kauneuden vaalimisessa ja paikkakunnan talouden kasvattamisessa. Edessäni meloi opas, joka tienasi elantonsa juuri sen takia, että silmiemme eteen levittyvä luonto oli niin kaunis kuin se oli eikä yhtään vähempää. Hoksasin, että Kuusamon ei tarvitse hakea rikkautta kaukaa ja kaukaisista asioista, kuten kaivostoiminnasta, vaan kaikki on valmiina aivan vieressä, luonnossa, missä katse lepää.
Vaikka nyt töiden loputtua jätän Kuusamon taakseni, tulen seuraamaan paikkakunnan tapahtumia jatkossakin. Lähitulevaisuudessa siintää matka Sisiliaan ja muutaman kuukauden työt pääkaupunkiseudulla. Kuusamo on fyysisesti kaukana mutta ajatuksissani silti lähellä. Mieltäni viehättää ajatus, että muun muassa karun kauniista luonnostaan tunnetussa Sisiliassa voisin paikallisten kehuessa saartaan todeta, että myös meillä Suomessa on paikka erämaan laidalla, joka salpasi henkeni kauneudellaan kerran kesäaikaan.
Marko Pinola