Viikonvaihde: Ko­rouo­man pio­nee­rin mat­kas­sa Rus­keal­la vir­ral­la

Menot: Nappaa tästä vinkit Koil­lis­maan me­noi­hin

Toimittajalta: Oman alan va­lit­se­mi­nen voi olla ta­sa­pai­not­te­lua in­to­hi­mon ja käy­tän­nön vä­lil­lä.

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Poro hä­däs­sä, naru sar­vis­sa – miten toimia sen avuksi?

Rukajärventiellä juoksi tiistaia-aamuna poro narut kaulassa ja sarvissa. Tieto siitä meni paikallisille poromiehille.
Rukajärventiellä juoksi tiistaia-aamuna poro narut kaulassa ja sarvissa. Tieto siitä meni paikallisille poromiehille.
Kuva: Petri Markkanen

Autoilija kohtaa tiellä juoksevan poron, jonka sarviin ja kaulaan oli takertunut vyyhti pyykkinarua. Poro liikkuu vauhkoontuneen oloisesti narunpätkien seuratessa perässä. Kyseessä on vaarallinen tilanne niin porolle kuin ohi ajavalle autoilijallekin.

Tekisi mieli auttaa, mutta mitä tässä tilanteessa oikein kuuluisi tehdä? Koillissanomat otti selvää.

– Havaitessaan tuollaisen hädän, että poro on takertunut johonkin tai siitä roikkuu jotain, niin paras on soittaa suoraan poromiehille, jos sellaisen tunteen. Me tiedämme kuka asuu lähimpänä ja pystyy hoitamaan asian, Oivangin paliskunnan varaporoisäntä Juha Kujala kertoo.

Jos poromiehen numeroa puhelimesta ei löydy, on Kujalan mukaan hyvä soittaa joko hätäkeskukseen tai poliisille, josta viesti ohjataan oikeaan osoitteeseen.

Vahingoittuneen tai hädässä olevan eläimen seuraaminen on Kujalan mukaan parasta apua, sillä näin taataan avun löytäminen oikeaan osoitteeseen.

– Optimi olisi, että jos tällaisen näkee, niin pystyisi olemaan paikalla seuraamassa missä se poro liikkuu.

Kesäiseen metsään vauhkoissaan juossut poro on Kujalan mukaan äärimmäisen vaikea löydettävä.

Ikävimpiä tilanteita poroisännille ovat ne, jossa poro on menehtynyt jonkun vastaavan hädän seurauksena. Tällaisia kuitenkin tapahtuu Kujalan mukaan harvoin.

– Joskus aina niitä löytyy valitettavasti, mutta ihmiset ovat hyvin valveutuneita ja tietävät, miten tässä toimitaan.

Kujala on hyvillään ihmisten asenteesta eläinten hyvinvointia kohtaan.

– Eläin kuin eläin, niin kyllä ihmiset niistä aika ripeästi ilmoittavat.

Sankaritekoihin ei Kujalan mukaan kannata omin päin ryhtyä, jos ei ole ole kokemusta kyseisen eläinlajin käyttäytymisestä.

Kujalan mukaan porojen kohtaamisessa ei syksyn kiima-aikaa lukuunottamatta ole päällekäymisen riskiä.

– Ei siinä silti kannata ryhtyä leikkimään, jos ei tiedä mitä tekee.

– Jos näyttäisi, että se olisi pienempi poro, niin voisi pitää vaikka narun päästä kiinni odottaessaan apua, Kujala vinkkaa.

Hullunrohkeisiin tekoihin ei kuitenkaan kannata lähteä.

– Menee sen puitteissa miten sen itse kokee.

Riskitekijöitä eläimille ovat muun muassa rakennusten seinustoilla roikkuvat kalaverkot ja naruviritykset. Ne tarttuvat helposti esimerkiksi poron sarviin mukaan. Myös linnut voivat vahingoittua tai kuolla lentäessään levitettynä kuivumaan jätettyihin verkkoihin.

– Niitä jätetään ajattelemattomuuttaan, Kujala harmittelee.

Hullunrohkeisiin tekoihin ei kuitenkaan kannata lähteä.