Kuusamolainen Sauli Pitkänen kutsui porojaan luokseen Sossonniemellä kotitalonsa lähistöllä olevan tarhansa vieressä torstaina. Itse tarhaan oli jo laitettu nuoria poroja, mutta vanhemmat eläimet olivat vielä tarhan ulkopuolella. Ne tulivat paikalle juosten herkkuravinnon toivossa.
Ensi maanantaina 65 vuotta täyttävä Sauli Pitkänen on sekä karjankasvattaja että poromies. Vaimonsa kanssa hän on ollut lypsykarja-lihakarjatilan pitäjä vuodesta 1984 lähtien. Poroja oli jo Pitkäsen vanhemmilla ja sieltä ne ovat periytyneet hänelle.
– Poronhoito on mennyt täysin siinä tilanpidon rinnalla ja määrä on ollut vakaa 1990-luvulta lähtien. Molemmat elinkeinot luonnistavat, kun rehu vain riittää. Nyt oli tosin jo toinen huono kesä, saa nähdä joutuuko talvella ostamaan rehua.
Pitkänen sanoi, että häntä on tympäissyt viime aikoina voimakkaasti esille noussut porotalouden vastustus.
– Siitä jauhavat paljon sellaiset ihmiset, joita se ei koske. Ensin pitäisi selvittää syyt, miksi porot tulevat ihmisten ilmoille. Tämä johtuu siitä, että porot eivät sovi enää metsiin, koska siellä on niin paljon petoja. Petokanta tulee pian silmille. Meille käy kohta kuin Kanadassa, että karhut tulevat tutkimaan autojen takakontteja. Havahdutaanko vasta sitten?
Esimerkiksi meillä Oivangin paliskunnassa on parhaat kesälaitumet ja siellä voisi olla tuhansia poroja, mutta pedot karkottavat ne pois. Porojen paikantimet osoittavat, että pedot hajottavat tokat hetkessä, ajavat eläimet 10-15 kilometrin päähän ihmisten ilmoille ja napsivat vasat, Pitkänen sanoi.
– Petoja houkuttelevien valokuvauspaikkojen ja ruokintapaikkojen pito tulisi lopettaa. Pedot tottuvat ihmisiin ja muutaman sukupolven päästä ne ovat kesyyntyneitä.
Viime vuoden ja varsinkin tämän talven aikana erityisesti ahmat ovat tehneet paljon tuhojaan ja tappaneet poroja jopa tarhoissa. Pitkäseltä itseltään ahmat ovat raadelleet aivan viime päivinä kolme poroa tarhoihin. Kaikkiaan ahmat ovat tappaneet parin viime viikon aikana tarhoihin kymmenkunta poroa.
– Ahmakanta on räjähtänyt käsiin. Yhdeltä minun porolta, joka oli Kallioluomalla tarhassa ja odotti siirtoa tänne, oli ahma aukaissut selän ja se piti lopettaa ennen siirtoa. Ahmat ovat syöneet tarhaporoilta myös kieliä ja puhkoneet silmiä. Pahinta on, että ne jättävät porot kitumaan. Ahman metsästykseen pitäisi saada lupia nykyistä helpommin, nyt niitä ei heru. Kuusamossa on tällä hetkellä kymmeniä ahmoja.
Pitkäsen mielestä esimerkiksi karhukannan vähentämiseen yksi keino olisi kevätpyynnin salliminen. Lisäksi syksyn metsästyksessä pitäisi päästä suurempiin metsästysalueisiin, jotta jahti voisi onnistua.
Pitkänen oli aikanaan 12 vuotta Oivangin paliskunnan poroisäntänä ja myös pitkään varaisäntänä. Hän kertoi olleensa aitaamassa melko monet pellot, mansikkamaat ja puutarhat. Kaikki tosin eivät aitauksia halua.
Pitkänen myöntää, että porot eivät kuulu pelloille, mutta ne eivät pysy enää kesällä metsissä petojen takia.
– Jos vahinkoja tulee, ne korjataan. Mutta sitä täytyy ihmetellä, että jos huvilanomistaja tekee 100 000-200 000 mökin, ei pysty enää laittamaan terassille estettä poroille, jos mökki on porojen kulkureitillä.
Porojen aitaamista tai tarhaamista Pitkänen piti täysin poissuljettuna vaihtoehtona.
– Pedot tulevat tarhoihin ja niihin pitäisi tehdä panssariaidat eivätkä nekään pysy kunnossa.
Ajatuksesta poronhoitoalueen etelärajan siirtämisestä nykyistä pohjoisemmaksi Pitkänen sanoi, että jos joku elinkeino ajetaan alas, pussi pitää avata ja elinkeinon menetys korvata.
– Pitää kuitenkin miettiä, mikä merkitys poronhoidolla on Kuusamolle. Se elättää edelleen melkoisen joukon ihmisiä ja meidänkin paliskunnassa on nuoria miehiä. Poronliha menisi hyvin kaupaksi ja hinta on kohdallaan.Tällä hetkellä paikalliset jalostajat joutuvat tuomaan raaka-ainetta muualta.
Keskustan valtuutettuna 20 vuotta aikanaan istunut Pitkänen kertoi olevansa yllättynyt, että kunnallisjärjestön kautta on haluttu lähteä ajamaan poroasioita.
– Se on vähän kaksiteräinen miekka. Jos yhtä elinkeinoa halutaan sorsia, niin pitääkö jotenkin tulla puuttumaan myös esimerkiksi jokamiehenoikeuteen. Entäpä kaavat ja maanomistusoikeudet?
– Uskon että porotalous tulee säilymään täälläkin, mutta petoasiat on saatava kuntoon.