Joko luit: Hir­vi­kan­ta näyttää kään­ty­neen kasvuun

Viikon visa: Joko ko­kei­lit miten hyvin tunnet Kuu­sa­mon Erä-Vei­kot?

Toimittajalta: Läheltä piti -ti­lan­ne säi­käyt­ti

Mainos: Koillissanomat Digi talvitarjouksena 5 kk nyt vain 38,70 €! Tilaa tästä

Tilaajille

Po­ron­hoi­dos­sa maan­käyt­tö on elä­män­ta­paa, ei elin­kei­noa – tutkija loisi po­ro­ta­lou­del­le vah­vem­man aseman neu­vot­te­luis­sa

Tutkijan mukaan poronhoitajat eivät ole maankäytön sidosryhmä vaan oikeudenomistajia.

Poroparlamentti pidetään alkukesällä eli poronhoitovuoden vaihtuessa, ja muun muassa Jarmo ja Outi Mikkolalle se on vuotuinen perinne. Jarmo Mikkola on Ivalon paliskunnan varaporoisäntä, ja pitää tärkeänä parlamentissakin käytyä keskustelua maankäytön ristiriidoista. – Metsähallituksen kanssa yhteistyö toimii, muu on vaikeampaa, hän sanoo.
Poroparlamentti pidetään alkukesällä eli poronhoitovuoden vaihtuessa, ja muun muassa Jarmo ja Outi Mikkolalle se on vuotuinen perinne. Jarmo Mikkola on Ivalon paliskunnan varaporoisäntä, ja pitää tärkeänä parlamentissakin käytyä keskustelua maankäytön ristiriidoista. – Metsähallituksen kanssa yhteistyö toimii, muu on vaikeampaa, hän sanoo.
Kuva: Iiro Kerkelä

Poronhoidon erikoisasema maankäytössä pitäisi tunnistaa paremmin, toteaa Oulun yliopiston kulttuuriantropologian dosentti Simo Sarkki.

Hänen mukaansa poronhoitajat nähdään maankäytön sidosryhmänä, vaikka todellisuudessa heidän asemansa on erityisempi.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Kaikki sisällöt verkossa ja sovelluksessa Näköislehdet ma, ke ja pe sekä arkisto Kuvagalleriat, videot ja livelähetykset Päivittäiset uutiset sähköpostiisi