Kolumni

Po­ron­hoi­to on kuu­men­ta­nut iät ajat Kuu­sa­mos­sa – 1600-lu­vun somessa kii­vail­tai­siin maa­han­tun­keu­tu­jis­ta

Jos Koillissanomat olisi ollut olemassa 1600-luvun lopulla, olisi Meille soitettiin -palstan viesteissä roimittu ankarasti Kuusamon uudisasukkaita. Nimimerkki ”Yks saamelaisukko Maanselältä” antaisi ”savolaisten maahantunkeutujien” kuulla kunniansa: ”Eipä ole villipeuroja ja turkiksia mitä pyytää, kun ryökäleet polttavat kaikki metsät kaskiksi. Outoja tapoja tuovat tullessaan ja vääräuskoisiakin ovat. Rosvoavat maita minkä ehtivät.”

Keskustelu kuumenisi sosiaalisessa mediassa. ”Rajat kiinni - muukalaiset ulos” -ryhmässä vaadittaisiin savolaisia elintasopakolaisia palamaan sinne mistä ovat tulleetkin. Kerättäisiin nimilista, jonka allekirjoittajat vaativat kruunua välittömästi palauttamaan laillisen menon ja järjestyksen alueen lapinkyliin.

Sotkamolaiset nuoret miehet olisivat vaikeina. He olivat lähteneet liikkeelle paremman elämän toivossa. Metsän polttoon perustuvalla kaskiviljelyllä ei ollut vanhalla kotiseudulla enää tilaa laajentua. Lisäksi kruunu oli tarjonnut nuorille miehille melkoisen porkkanan: vapautuksen sotaväestä.

On tietysti epäreilua verrata 1600-luvun kaukaisia esi-isiämme ja nykyisiä kuusamolaisia. Siitä on tieteellisyys kaukana, mutta silti voi todeta, että pohjaltaan samankaltaiset ovat ihmisten ilot ja murheet ajasta aikaan.

Poronhoidosta on kiistelty ammoisista päivistä alkaen. Metsäsaamelaisten villipeurat tuskin pysyivät sen paremmin pois kaskipelloilta kuin porot nykyisiltä pelloilta.

Poronhoidon ja maatalouden ikiaikaiseen kiistelyyn on tullut kolmanneksi pyöräksi karhunkatseluyrittäjät. Poromiesten mielestä karhulaumat kaluavat katselupaikalle kannettujen haaskojen lisäksi heidän poroeloaan. Karhunkatseluyrittäjien mielestä asia on juuri päin vastoin: karhuilla on haaskoista niin maha täynnä, ettei elävän poron perään tee mieli.

Ota tästä nyt selvää.

Kansanedustaja Ulla Parviainen kirjoitti poronhoidosta ja sai kipakat vastaukset. Aiheesta kirjoittamisessa pätee kultainen sääntö: jos kumarrat yhteen suuntaan, saat haukut toiselta ja kolmannelta. Jos kumarrat tasapuolisesti joka suuntaan, saat kaikilta haukut siitä, että olet mennyt kumartamaan myös väärään suuntaan.

Vuosisatoja Kuusamossa ovat silti rinnan elää kitkutelleet niin poronhoitajat kuin maanviljelijät. Uskaltaisiko hiljaa kuiskata: josko jatkossakin. Jokaisessa vanhassa kuusamolaissuvussa lienee rahtunen saamelaisverta.

Jos kumarrat tasapuolisesti joka suuntaan, saat kaikilta haukut siitä, että olet mennyt kumartamaan myös väärään suuntaan.