Po­ro­va­hin­got ar­vioi­daan kunnian ja oman­tun­non kautta – Asian­osai­set yhtä mieltä lau­ta­kun­nan vai­ku­tuk­ses­ta po­ro­kes­kus­te­luun: ”ei vaikuta kes­kus­te­li­joi­hin”

Heino Ervasti aloittaa Kuusamon porovahinkojen arvioimislautakunnan puheenjohtajana. Lautakunta oli vuosia vailla puheenjohtajaa.

Kuva: Jani Väisänen

Kuusamoon nimitettiin pitkästä aikaa porovahinkojen arvioimislautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan jäsenet ja mahdollinen arviomies vakuuttavat kunnian ja omantunnon kautta toimivansa niin, etteivät he edistä vääryyttä.

– Muistelen, että kaksi tai kolme vuotta on arvioimislautakunta puuttunut Kuusamosta, puheenjohtajana aloittanut Heino Ervasti sanoo.

Ervasti kertoo, että hän suostui ottamaan vastaan lautakunnan puheenjohtajuuden arvovaltaisen tahon pyynnöstä.

– Lähdin mukaan, kun pyydettiin toisen kerran. Kieltäydyin edellisellä kerralla nelisen vuotta sitten, Ervasti kuvaa lähtöään tehtävään.

– Tykkään haastavista töistä, hän naurahtaa ja kertoo, että tällä kertaa myönteistä vastausta helpotti se, että hän ei ole enää maanviljelijä tai metsätilallinen, joten aikaakin työhön on paremmin.

Arvioimislautakunnan tärkein tehtävä on arvioida sellaisten porovahinkojen laatu ja korvausvelvollisuudet, joista ei ole päästy sopuun viljelijän tai metsänomistajan ja paliskunnan välisessä sovittelussa. Riita lautakunnan määräämästä korvauksesta käsitellään käräjäoikeudessa.

Ervastilla on kokemusta lain parissa työskentelystä käräjäoikeuden lautamiehenä, minkä hän odottaa helpottavan sovitteluun tähtäävää uutta tointaan.

– Olen osallistunut myös Kuusamon kaupungin työyhteisön sovittelukoulutukseen, Ervasti kertoo.

Ervasti näkee, että poroista käyty keskustelu on kärjistynyt viime aikoina. Hän odottaa, että arvioimislautakunnan työn käynnistyminen rauhoittaisi tilannetta.

– Kyllä minä luulen, että arvioimislautakunta rauhoittaa tilannetta, ainakin toivon niin, hän sanoo.

Kuusamolainen kaupunginvaltuutettu Tuomo Pulkkanen, kesk. on profiloitunut porovastaisen keskustelun kellokkaaksi esitettyään keskustan kunnallisjärjestön kokouksessa aloitteen porojen ympärivuotiseksi aitaamiseksi tai vaihtoehtoisesti poronhoidon lopettamiseksi Koillismaalla ja muuallakin Suomessa aina Sodankylästä etelään. Pulkkanen ei odota porovahinkojen arvioimislautakunnan työn uudelleen käynnistymisen vaikuttavan poronhoidosta käytyyn keskusteluun.

– En usko, että tällä lautakunnalla on vaikutusta porokeskusteluun. Olisi parempi, jos lautakunnan sijaan olisi viranomaistaho, Pulkkanen sanoo viitaten siihen, että tällä hetkellä lautakunta koostuu maanviljelijä- ja poronhoitajataustaisista henkilöistä.

– Heino on hyvä ja asiallinen tyyppi, mutta se ei ole helppo pesti, Pulkkanen sanoo.

Oivangin paliskunnan poroisäntä Olavi Aikkila arvioi lautakunnan puheenjohtajan valinnan olevan kokonaisuutena hyvä asia. Hänkään ei tosin usko lautakunnan toiminnan hillitsevän porokeskustelua, jonka hän odottaa jatkuvan elinkeinon lopettamistakin esittävien henkilöiden toimesta.

– Ei tämä kyllä keskusteluun vaikuta – tässä on vain muutama ihminen, jotka sitä keskustelua käyvät.

– Kyllä valittu puheenjohtaja on hyvä, odotetaan tasapuolista arviointia kuten lakikin velvoittaa, Aikkila kertoo.

Arvioimislautakunnan tehtäviin kuuluu vahingonkorvausten määrittelyn lisäksi myös ratkaista aitaamiskysymyksiä. Paliskunnilla on lain mukaan velvollisuus aidata viljelyksiä ja taimikoitakin erityisen painavista syistä sekä myös puutarhoja, vakinaisten asuntojen pihoja ja muita erityiseen käyttöön otettuja alueita sikäli kun aitaaminen on tarpeen. Aidan rakentamiskustannusten on oltava kohtuullinen hyötyyn nähden.

Arvioimislautakunta määrää myös porojen käyvän hinnan tapauksissa, joissa paliskunta käyttää etuosto-oikeuttaan.