Kolumni

Pörs­si­yh­tiöt ovat kas­vot­to­mia

-

Norjalainen pörssiyhtiö Yara osti Soklin kaivosoikeudet Kemiralta vuonna 2007. Yara arvioi vuotta myöhemmin Soklin fosfaatin riittävän 20 vuoden tuotantoon. Yhtiö ei tuolloin kertonut aikeistaan, että se suunnittelee Soklin malmin rikastamista Kovdorissa Venäjällä.

Yara ilmoitti viime viikolla tiedotteellaan medialle ja päättäjille, että se tulee kuljettamaan Savukosken Soklin malmin Venäjän puolelle Kovdoriin, jossa on jo valmiiksi rakennettu rikastamo. Kovdori sijaitsee vain 50 kilometrin päässä Soklista, lähes tulkoon Suomen ja Venäjän rajalla.

Pörssiyhtiöt ovat kasvottomia, niin kuin tämäkin Yaran tapaus osoittaa. Kansainvälisessä liiketoiminnassa pörssiyhtiöt vähät välittävät aluepoliittisin perustein vaadittavista työpaikoista, joita tässäkin tapauksessa Itä-Lappi kipeästi tarvitsisi. Kun yhtiö kuljettaa malmin rikastettavaksi Venäjälle, on selvää, että työn rikastamossa tekevät venäläiset.

Toki itse kaivoksen rakentaminen ja kaivoksen pyörittäminen tulee työllistämään, mutta rikastamon rakentamisella Sokliin olisi saatu reippaasti enemmän työpaikkoja. Nyt huhutaan myös siitä, että yhtiö toisi Sokliin halpatyövoimaa Venäjältä?

Yaran mukaan Soklin malmi kannattaa siis louhia paikan päällä Soklissa ja kuljettaa putkella tai junalla rajan yli Kovdoriin rikastettavaksi.

Yaran päätöksestä ovat älähtäneet monet tahot Itä-Lapissa. Esimerkiksi Sallan kunnanjohtaja Kari Väyrynen laukoo kovia sanoja Koillis-Lappi lehdessä (7.2.2011). Väyrysen mukaan norjalainen yhtiö pompottaa Suomen valtiota miten tahtoo. Väyrynen pitää yhtiön toimintaa härskinä.

Väyrynen pelkää, että mikäli Yara saa tahtonsa läpi, seurauksena on ketjureaktio ensin Sallan junaradalle ja jatkossa Kemijärven radalle. Vaikutukset heijastelesivat koko seutukuntaan.

Väyrysen mukaan ei kummoinen arvioija tarvitse olla, että työvoima Sokliin tulee Venäjältä. Kunnanjohtaja Väyrynen kauhistelee nykyistä menoa kaivannaisteollisuudessa, jossa Suomen kansallisomaisuus suorastaan annetaan maailmalle.

Yaran suunnitelmista kannattaa älähtää myös Koillismaalla, sillä Sallan ja Kemijärven junaradan mahdollisella rullaamisella olisi heijastusvaikutuksensa aina Koillismaalle asti. Koillis-Suomen seitsemän kuntaa laativat parhaillaan yhteistä elinkeinostrategiaa, johon tärkeänä osana kuuluu junaratayhteys ja sen kehittäminen jopa niin, että uusi junarata vedettäisiin Taivalkoskelta Kuusamoon ja edelleen Sallan kautta Venäjälle. Tulevaisuuden visiossa ratayhteys rakennettaisiin Sallasta Venäjän puolelle Moskova-Murmansk -rataan.

Koillis-Suomelle yhteistä elinkeinostrategiaa siis puuhaavat Kuusamon, Posion ja Taivalkosken lisäksi myös laajempaan yhteistyöhön haluavat Kemijärven kaupunki sekä Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken kunnat. Ratayhteyden nähdään hyödyttävän tulevaisuuden teollisuustoiminnan lisäksi erityisesti matkailun toimialaa kun venäläisillä matkailijoilla olisi mahdollisuus matkustaa junalla Itä-Lapin kautta Koillismaalle ja Lappiin.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa pörssiyhtiöt vähät välittävät aluepoliittisin perustein vaadittavista työpaikoista, joita tässäkin tapauksessa Itä-Lappi kipeästi tarvitsisi.