Taivalkosken kirkkoherra ja Koillismaan rovastikunnan lääninrovasti Tuomo Törmänen ilmoittaa olevansa valmis toimittamaan kirkossa rukoushetken samaa sukupuolta oleville pareille. Häitä, varsinaista vihkimistilaisuutta, homoparit eivät saa järjestää kirkossa, mutta rukoushetki kirkossa voidaan järjestää.
Aikaisemmin en välttämättä olisi ollut tähän valmis, myöntää Törmänen.
– Viime viikot olen pohtinut, punninnut ja keskustellut asiasta ja tullut siihen lopputulokseen, että minä olen valmis sen rukoushetken toimittamaan ilolla ja hyvällä mielellä. Ihmisen puolesta rukoileminen ei ole kannanotto avioliittoteologiaan.
Suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon ei ole uskon mitta, sanoo Törmänen.
– Ihmisen seksuaalisuuden muoto ei ole pelastukseen liittyvä kysymys. Portilla ei kysytä oletko homo vai hetero.
Tietynlaisen ulostulon, kuten Tuomo Törmänen itse sanoo, taustalla on tuleva avioliittolain muutos. Törmänen on ollut lääninrovastina mukana laatimassa Oulun hiippakunnan piispan seurakunnille antamaa ohjeistusta samaa sukupuolta olevien avioparien palvelemisesta.
Kirkko ei edelleenkään vihi eikä siunaa homopareja, mutta esteiden tutkinta ja esirukous järjestetään niin pyydettäessä. Kirkkoneuvostot linjaavat tilojen käytöstä hääjuhlaan. Kirkon käytöstä rukoushetken järjestämiseen päättää viimekädessä kirkkoherra.
Taivalkosken kirkkoherra muistuttaa, että rukoushetkeä ei tule rinnastaa avioliiton siunaamiseen.
– Siinä ei ole kysymyksiä, ei sormuksien vaihtamista eikä aviopuolisoiksi julistamista. Siinä rukoillaan kahden avioliiton solmineen ihmisen puolesta, heidän yhteiselämänsä ja rakkauden puolesta. Rukoushetken toteutuksesta keskustellaan parin kanssa ja toiveita huomioidaan.
Tuomo Törmänen tietää, että jotkut haluavat nyt kyseenalaistaa hänen vakaumuksensa.
– Toivon, että näin ilkeään ja loukkaavaan tyyliin ei lähdetä. Toivottavasti seurakunnissamme ei tule olemaan sellaista julistusta, jossa näitä ihmisiä loukataan ja lyödään. Tiedän paljon pappeja, jotka eivät ole valmiita tähän rukoukseen. Erilaisten painotusten kanssa voidaan elää, kunhan osataan kunnioittaa toista.
Listoja siitä, miten papit suhtautuvat homopareihin, ei ole tulossa.
– En usko manifesteihin. Kun se pari tulee työhuoneeseen ja pyytää kulkemaan rinnalla ja rukoilemaan, silloin on pakko vastata. Listaan on helppo laittaa nimensä, mutta kasvotusten on hyvin vaikea kieltäytyä rukoilemasta.
Kieltäytyminen on kuin nyrkin isku, sanoo Törmänen.
Pastoraalinen ohje antaa papeille omantunnon vapauden rukoushetken järjestämisen suhteen. On kirkkoherran tehtävä järjestää niin, että jumalanpalvelusta on toimittamassa henkilö, joka pystyy toimittamaan rukouksen. Rukoukseksi valitaan muoto, joka sopii myös samaa sukupuolta oleville pareille.
– Jokaisen ihmisen puolesta on voitava rukoilla. Haluan toiminnallani tukea samaa sukupuolta olevia pareja enkä löydä ja nolata heitä.
Kirkko ja seurakunnat eivät kaadu tähän kysymykseen, sanoo Törmänen. Isoja muutoksia on tullut ennenkin.
– 50-luvulla iso kysymys oli se voidaanko eronneita vihkiä. Harva enää tänä päivänä edes mieti sitä kysymystä. -60 ja -70-luvulla käytiin valtava keskustelu naispappeudesta. Asiat ottavat oman aikansa.
Se, että kirkko lähtisi muuttamaan avioliittokäsitystään, ei Törmäsen mielestä ole näköpiirissä.
Kuulutukset ja rukoushetki
Avioliittolainsäädäntö muuttuu 1.3., jonka jälkeen samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton.
Piispainkokouksen linjauksen mukaan kirkollinen vihkiminen ei koske samaa sukupuolta olevia pareja.
Papilla ei ole oikeutta vihkiä, siunata tai julistaa samaa sukupuolta olevia aviopariksi.
Avioliiton esteiden tutkinta voidaan suorittaa kotiseurakunnan kirkkoherranvirastossa.
Myös samaa sukupuolta olevat parit saavat kuulutukset niin halutessaan. Nimet luetaan esirukouksessa pääjumalanpalveluksen yhteydessä
Kirkkoneuvosto päättää seurakunnan tilojen käytöstä esim. hääjuhlaan ja kirkon käyttämisestä.
Siviilivihkimistä ei voi pitää kirkossa.
Kirkossa tai muissa tiloissa on mahdollista järjestää rukoushetki parin pyynnöstä.