Kolumni

Posion mat­kai­lus­sa on ma­joi­tus­in­ves­toin­nin ko­koi­nen aukko - pää­oma­ta­ho pitäisi hakea maail­mal­ta

Koillissanomissa (KS 2.8.2017) julkaistu juttumme: Posio veti tänä kesänä hyvin matkailijoita - Pentik-mäen kävijämäärät kasvoivat rajusti, kertoo osaltaan siitä, että Posiolla on edelleen vetovoimaa matkailun rintamalla.

Matkailuyrittäjiä haastatellessani ja tehdessäni pienen kyselykierroksen Posion kauppojen pihoille parkkeerattujen asuntoautojen kuljettajille paljastivat, että Posion matkailun vahvuuksia Pentik-mäen lisäksi ovat luontokohteet Korouomineen, Riisituntureineen ja Livojärvineen.

Kun Posion matkailijamäärät ainakin tämän kesän perusteella näyttävät olevan kasvussa, niin nyt pitäisi takoa kun rauta on kuumaa. Posiolla on valitettavan vähän tasokasta majoitustilaa. Eli Posion matkailussa on majoitusinvestoinnin kokoinen aukko.

Tuhannet ja taas tuhannet autoillaan liikkeellä olevat matkailijat viipyisivät Posiolla pitempään, jos heidät olisi mihin majoittaa.

Kirjoitin tällä samalla palstalla tästä samasta asiasta jo viime keväänä, eli, että: Muualle investoidaan - Posiolle ei.

Väitän, ettei Posiolla ole vielä tehty lähellekään riittävästi töitä sen eteen, että haettaisiin maailmalta pääomataho, jolla olisi intressi investoida Posiolle. Siis pääomataho, jolla olisi jo itsellään valmiina asiakkaita, joita hän voisi tuoda Posiolle ja majoittaa rakentamiinsa tiloihin.

Posiolla voitaisiin ottaa mallia naapurikunnista, esimerkiksi Sallasta ja Ranualta: Sallassa Holiday Club investoi noin kahdeksan miljoonaa euroa Sallatunturiin valmistuviin kahteen uuteen luhtitaloon.

Ranuan Eläinpuiston viereiselle Gulo Gulo -nimiselle lomakyläalueelle puolestaan valmistuu kahdella miljoonalla eurolla viisi uutta paritaloa.