Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Vajaan viikon takainen Laukaan ratsastusmaneesin romahtaminen ja pikkutytön kuolema järkyttävät. Jokainen tapaturmainen onnettomuus on omanlaisensa tragedia, mutta Laukaan halliturmassa on kaikki erityisesti järkyttävät ainekset.
Ensinnäkin uhrina on pieni lapsi. Ihmisjärkeen ei meinaa mahtua, miksi hän ei saanut jatkaa elämäänsä. Myös onnettomuuden syy herättää kysymyksen: Olisiko suru-uutinen voitu välttää, jos yleisöhallien kuntoa valvottaisiin tarkemmin?
Kaiken lisäksi lapsi menehtyi vapaa-ajallaan, itselleen mieluisan harrastuksen parissa, jonne vanhemmat olivat hänet hyvässä uskossa päästäneet.
On totta, että ratsastus on lähtökohtaisesti vaarallisempaa kuin esimerkiksi postimerkkeily. Hevoset ovat suuria eläimiä, joiden kanssa toimimista ei opi hetkessä. Tarvitaan opetuskäyttöön soveltuvia hevosia ja asiakaspalvelutyön hallisevia ihmisiä.
Myös hevosharrastuksen puitteiden on luonnollisesti oltava kunnossa. Sen, jos minkä, pitäisi kuitenkin olla itsestään selvää. En tarkoita, että rakennusten sijaan pitäisi pelätä hevosia, mutta ne ovat sentään jalostettuja saaliseläimiä. Jos ärsyke on tarpeeksi voimakas, kilteinkin polle reagoi pakenemalla.
Jälkikäteen katsottuna ymmärrän oman äitini kauhistelevia kommentteja, kun kahdeksanvuotiaana kerroin hänelle kiitolaukkaa pingotuista maastoratsastustunneistani. Maneesin kunnosta hän ei sen sijaan koskaan huolehtinut, kuten oikein on. Eihän jääkiekkoilijoidenkaan äitien pidä joutua stressaamaan, putoaako hallin katto oman pojan päälle.
Ympäristöministeriö ja rakennusalan keskeiset toimijat laativat parasta aikaa valtakunnallisia ohjeita yleisöhallien rakenteiden tarkastamiseen. Suomen Ratsastajainliitto puolestaan suunnittelee yhteisiä tarkastuksia ratsastusmaneesien turvallisuuden varmistamiseksi.
Tehostetut valvontatoimet eivät varmasti mene hukkaan. Haluan kuitenkin uskoa, että suurin osa eri lajien harrastushalleista, ratsastusmaneesit mukaan lukien, pysyvät vastaisuudessa kasassa. Hevosyrittäjät ovat oman kokemukseni mukaan säntillistä porukkaa, jotka eivät tietoisesti tingi tilojensa laadusta.
Postimerkkeilyä turvallisempaa ratsastuksesta tuskin saa, mutta on harrastusten antoisuudessakin eroa.
Suvi Peltola