Kolumni

Pu­nai­nen Kuusamo – täällä toimii mer­kit­tä­vä so­sia­lis­min mää­ri­tel­män täyt­tä­vä or­ga­ni­saa­tio

-

Sanoilla sosialismi ja sosialisointi on Kuusamossa huono kaiku ja niitä yritetään usein kohdistaa vähän kaikenlaisiin asioihin, joita halutaan vastustaa. Me luonnonsuojelijat ja vihreät olemme lukemattomia kertoja saaneet kuulla olevamme sosialisteja. Varsinkin jos metsänhoitoon halutaan kohdistaa kuinka lieviä rajoituksia tahansa, kyseessä on heti sosialisointi. Hiljattain päivitetyssä yleiskaavassa nähdään sellaisiakin rajoituksia, joita siitä ei edes löydy kuten metsälakia tiukempia vaatimuksia maisematyöluvista.

Wikipedian mukaan sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys senmukaiselle järjestelmälle. Niin sosialismin vastainen kuin Kuusamon ilmapiiri onkin, on tänne päässyt jo n. 60 vuotta sitten hiipimään lajissaan Suomen suurin tämän määritelmän mukainen organisaatio, joka on kaupungissa hyvin merkittävä ja vaikutusvaltainen. Tarkoitan metsäkolhoosia, joka tunnetaan nimellä Kuusamon yhteismetsä. Siinähän metsiä hoitaa ja hakkaa keskitetty yhteisomistukseen perustuva systeemi, joka jakaa tuottoa rahana jäsenille.

Sosialisointia kansan tarkoittamassa kielteisessä mielessä se on myös harjoittanut lunastamalla väkisin pois pienimpiä osuuksia. Kun vain muutaman metsähehtaarin omistavana puulämmittäjänä asioin lähes vuosittain yhteimetsän konttorissa tilaamassa polttopuuta, voisin sosialistiksi leimattuna vihreänä todeta, että siinä sosialisti ostaa puuta toiselta sosialistilta. Voisimme seuraavalla kerralla kajauttaa yhdessä kansainvälisen. Tämä tosin sanottuna sillä varauksella, että koulussa laulutaitoni rankattiin arvosanalla 5. Jos kuitenkin yhteimetsältä löytyisi kympin laulaja, saataisiin dueton taidoiksi keskiarvomatematiikalla sentään seiskapuolonen.

Maassamme on myös voimassa laki, jonka mukaan on mahdollista varata ja vallata toisten maita kunnioittamatta vähääkään yksityisomistusta ja voi johtaa myös kiinteistöjen pakkolunastukseen. Erään varsin tunnetun esimerkin mukaan laki sallii myös tavallisen lounassuomalaisen kunnan pinta-alan muuttamisen kuun maisemaksi. Tämä laki on tietysti kaivoslaki, joka sosialisoi tehokkaammin kuin mitkään metsiin liittyvät lait. Tämä punainen rutto on viime aikoina uhannut Kuusamoa pahasti ja valitukset osoittavat, ettei vaara ole vieläkään ohi, vaan vihreillä on tässä vielä paljon tekemistä.

Nänä kaksi esimerkkiä sosialismista nivoutuvar yhteen 19.12.2016 Koillissanomissa julkaistussa kirjoituksessa ”Perusteet eri mieltä olemiselle kaava-asiassa”. Siinä neljä ankkamallin (kaivoskieltoalue) hyväksymistä vastustanutta valtuutettua ja yksi varavaltuutettu, jotka kaikki vaikuttavat (häpeä sanoa) Kuusamon ympäristöasioista vastaavassa elimessä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa, valittavat yleiskaavan päivitystä liian kaivosvastaiseksi ja metsien hyötykäyttöä rajoittavaksi. Allekirjoittajiin kuuluu 15 vuotta Kuusamon yhteimetsän hoitokunnassa vaikuttanut henkilö, joka on ehkä eniten kouhkannut valtuustossa metsäasioista. Mies taitaa olla Kuusamon kovin sosialisti.