Pyydystä ja päästä -kalastusmuotoa kokeiltiin kesän aikana Kuusamossa ja isojakin kaloja palautettiin takaisin jokeen. Mikäpä se siinä. Eiväthän suuret kalat kuulemma ole edes minkään makuisia, maistuvat puulta. Niin minulle on ainakin vakuutettu hauista. Päteneekö myös muihin isomuksiin?
Isojen taimenten palauttaminen takaisin veteen on tietenkin ihan hyvä asia, jos ne eivät ole vaurioituneet. Sekin mahdollisuus on olemassa. Televisiossa nykyisin näytettävät kalastusohjelmat ovat melkein järjestään pyydystä ja päästä -ohjelmia. Joskus tulee pohtineeksi, miksi pitää kalastaa, jos tarkoituksena on päästää kaikki saamansa kalat vapaiksi.
Mitä olen kuullut kerrottavan, niin taimenten määrä ja koko on vuosien saatossa pudonnut Kuusamon joilla. Se on selvä, koska kalastuspaine lisääntyy ja välineet paranevat.
Itse voisin hyvillä mielin vaikka rauhoittaa kaikki kolme paikkakunnan suurta taimenjokea kalojen kutupaikoiksi. Jokeen nousevat isot kalat ovat kaikkein arvokkaimpia eikä juuri sellaisia saisi pyytää ja ottaa, koska ne jatkavat sukua.
Kaiken kaikkiaan Kitka-, Oulanka ja Kuusinkijoella on vaikea onnistua edes saamaan arvokalaa rannalle asti. Kävin nimittäin aikoinani neljä kesää melko ahkerasti taimenta pyytämässä pimeitä syyskuun alun öitä myöten (tuolloin kalastus päättyi 10. syyskuuta). Tulos oli surullisen kuuluisa: ei nykyn nykyä. Missä vika? Ymmärsin kuitenkin viimeinen lopettaa siihen ja jättää jokikalastuksen muiden huomaan.
Siihen aikaan, kun jokivarsilla kävin, ne olivat toisin paikoin miinoitettu koko kesän ajan laavuilla. Kun joku kalastaja tuli laavua kohti, sieltä syöksyi joku rantaan kalastamaan, ettei vain pääse siihen. Sellainen kohta piti kiertää.
Oli oikea päätös siirtyä muille laajemmille kalavesille. Saalistakin tulee aina silloin tällöin. Väliin vähemmän ja väliin vähän enemmän. Myös kalakirjo on laajempi kuin yleensä joilla: tulee ahventa, haukea, siikaa. Ja kaikki nämä ovat hyviä ruokakaloja. Taitavat hyvin vetää vertoja taimenelle.