Kolumni

Rahan päälle ei syljetä

Pahin kohtalo pohjoissuomalaiselle kunnalle on se, jos kunta ei kiinnosta rahamiehiä ja -naisia. Hienompaa termiä käyttäen puhutaan investoijista ja investoinneista. Investoinnit takaavat sen, että paikkakunnalla luodaan jotain uutta. Investoijat voivat olla paikallisia tai ulkoa tulleita. Rahan päälle ei yleensä syljetä, tulipa se mistä hyvänsä.

Kuusamossa tilanne on lohdullinen, sillä paikkakunta on edelleen säilynyt kiinnostavana investointikohteena. Erityisesti Ruka. Niin kauan kuin tilanne säilyy tällaisena, on toivoa, että paikkakunnan palvelut säilyvät säällisellä tasolla. Raha säteilee rahaa ympärilleen, myös siihen yhteiseen kassaan, josta palvelut kustannetaan.

Näiden ylevien alkusäkeiden jälkeen joutuu valitettavasti toteamaan, ettei yritysmaailman ja kuntien suhde aivan auvoinen ole.

Yritykset tietävät merkityksensä, ja siitä taas seuraa, että niiden neuvotteluasema on vahva. Vastineeksi investoinneistaan yritykset ovat oppineet pyytämään palveluksia kunnalta, johon ovat rahojaan tuomassa.

Tämä on tilanne Rukan kylpylän osalta. Pörssiyhtiö Capman ja maan suurin hotelli- ja ravintola-alan yritys Restel haluavat Kuusamon kaupungin rahoittamaan hanketta. Isoissakaan yhtiöissä rahan päälle ei syljetä.

Koillissanomien haastattelussa perjantaina Capmanin edustaja Pirjo Ojanperä ei halunnut kommentoida kylpylän rahoituskuvioita asian keskeneräisyyden vuoksi. Asia on juuri päinvastoin. Kaikkien hankkeen osapuolten tulisi kommentoida asiaa nyt, kun asia on vielä keskeneräinen. Salakähmäisyyden tuntua ei kannata luoda muutenkin kiistanalaisen hankkeen ylle.

Kaupungille 1,65 miljoonan sijoitus lienee olisi suhteellisen riskitön, mutta rasite joka tapauksessa. Hapan sivumaku tulee siitä, että moni paikallinen yritys tuntee menettelyn kohtelevan heitä epäoikeudenmukaisesti. He ovat aina joutuneet investoimaan omalla lompakollaan, ja joutuvat tekemään niin myös tästä eteenpäin.

Heille ja kuusamolaisille veronmaksajille Rukan kylpylähankkeen tuoma yleinen etu suhteessa kaupungin panostukseen pitää pystyä perustelemaan. Näiden perustelujen julkituomisessa ovat yhtä lailla vastuussa Capman, Restel ja kaupunki.

Tätä kirjoitettaessa kaupunginhallituksen päätös ei ole vielä selvillä. Asia joko raukesi tai Rukan kylpylä jatkaa matkaansa kohti kaupunginvaltuuston lopullista nuijankopautusta. Kävi miten kävi, parranpärinää asiasta varmasti riittää.

Vastineeksi investoinneistaan yritykset ovat oppineet pyytämään palveluksia.