Raimo ja Lyyli tuovat vau­nun­sa samalle pai­kal­le joka kesä uu­des­taan – tässä syyt

Kylmäluoman vakinaisiin asiakkaisiin kuuluvat Raimo ja Lyyli Kallinen Tyrnävältä viettävät lomastaan Kylmäluoman retkeilyalueella useita viikkoja.

Kuva: Siru Väisänen

Matkailuyrittäjät Taina ja Jari Olkkola toivovat Kylmäluomalle uutta telttailubuumia.

Kuva: Siru Väisänen

Kylmäluoman retkeilyalue sijaitsee Taivalkoskella lähellä Viitostietä. Paikalle tullaan yhä useammin matkailuautolla.

Kuva: Siru Väisänen

Nykyajan karavaanari ei välttämättä haluakaan koko ajan vaihtelua, vaan tulla yhä uudestaan samaan paikkaan. Esimerkiksi Kylmäluoman retkeilyalueella Taivalkoskella näyttää muuten hiljaiselta, mutta vaunualue on täynnä toinen toistaan komeampia matkailuvaunuja ja -autoja. Moni alueen kanavaanareista on alueen vakituisia asiakkaita ja jopa pysäköi autonsa joka kesä samaan paikkaan.

Tyrnäväläiset Raimo ja Lyyli Kallinen kuuluvat heihin. He pysäköivät samalle paikalle tänäkin kesänä. Aina vaunua ei edes oteta mukaan paluumatkalle, koska pian kuitenkin tullaan taas takaisin. Vaunu voi odottaa omistajiaan omalla paikallaan siihen asti, kun Kalliset ovat käyneet mutkan kotona Tyrnävällä.

– Tämä vuosi on viimeinen työvuoteni, joten viimeisestä kesälomasta käytetään nyt suurin osa täällä, Raimo Kallinen kertoo. Hän ei edes muista tarkalleen, kuinka monena vuotena pariskunta on Kylmäluomalla lomaillut.

– Ainakin viitenä tai kuutena vuotena peräkkäin. Usein montakin kertaa kesässä, hän kertoo.

Tänä vuonna pariskunnan mukana on myös kuusivuotias lapsenlapsi Julia Seppänen. Hän on juuri oppinut ajamaan polkupyörällä, joten hänen oma pieni lastenpyöränsä otettiin matkalle mukaan. Sillä Julia harjoitteli heti ajamista lisää jo tulopäivänä.

Mutta miksi aina samalle paikalle? Eikö karavaaniharrastuksen idea ole juuri siinä, että vaunun voi pysäköidä aina eri paikkaan? Sehän on jotain, mitä oman kesämökin omistajat eivät pääse tekemään.

– Miksi pitäisi vaihtaa, jos löytyy mieluinen paikka, kysyy puolestaan Lyyli Kallinen.

– Tässä olemme lähellä rantaa ja laituria, ja täällä on kaikkea, mitä mukavaan lomaan tarvitsemme. Täällä voimme kalastaa ja marjastaa ja jutella muiden karavaanareiden kanssa, hän jatkaa.

Pariskunnan mukaan toisten karavaanareiden tapaaminen on tärkeä osa lomaa. Kylmäluomalla on vuosittain heille useita tuttuja, joista osa parkkeeraa vaununsa tai autonsa Kallisten tavoin samaan kohtaan aluetta.

– Myös yrittäjäpariskunta on tullut tutuksi, me halaamme usein tavatessa. Jos jonain kesänä jättäisimme tulematta, niin johan Jari ja Taina ihmettelisivät, mitä meille on tapahtunut, kun emme jo tule, Lyyli Kallinen nauraa.

Kylmäluoman matkailuyrittäjät Jari ja Taina Olkkola odottavatkin tulevilta vuosilta kasvua juuri matkailuajoneuvoväeltä. Kuluvan kesän matkailijamäärää verotti kylmä ja viivästynyt kesän alku, mutta heti lämpimien säiden tultua Kylmäluoman vaunualue oli taas turistien ahkerassa käytössä.

– Meillä on kävijämäärissä vuosittain pientä kasvua. Etenkin kotimaanmatkailijoiden kasvu tulee juuri karavaanareista. Heille luontoarvot ovat tärkeitä, ja he tulevat hakemaan rauhaa ja kaunista luontoa täältä. Uskon, että matkailuajoneuvojen määrässä nähdään kasvua vielä tulevinakin vuosina, Jari Olkkola kertoo.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen leirintäalueilla vuonna 2015 Suomen leirintäalueilla yöpyjistä 63 % yöpyi joko matkailuvaunussa tai -autossa. Vuokramökissä yöpyi joka neljäs ja teltassa joka kymmenes. Sama suuntaus näkyy myös Kylmäluomalla.

– Telttailu oli suosiossa 1980-luvulla, mutta nykyisin telttailijoita ei enää juuri näy. Meillä on tänä kesänä yöpynyt heinäkuun alkuun mennessä ehkä kymmenkunta telttailijaa, Jari Olkkola kertoo.

Olkkola kertoo kuitenkin odottavansa, että telttailun entinen suosio tulisi vielä takaisin.

– Mielestäni teltat elävöittävät leirintä- ja retkeilyalueita. On tärkeää, että ihmisillä on vaihtoehtoja valittavanaan, hän pohtii.

Kylmäluomalla yöpyjillä onkin mistä valita: alueella on 21 vuokramökkiä, ryhmätila enintään 13 hengen porukalle, kaksi rivitaloasuntoa ja kymmenen kilometrin päässä sijaitseva erämaamökki, jonne matkaa on tehtävä kävellen, pyöräillen tai talvella hiihtäen tai lumikenkäillen.

– Lisäksi täällä käy ihmisiä ihan vaan päiväkäynnillä, esimerkiksi kalalla, saunomassa, melomassa, syömässä tai pelaamassa tennistä, koripalloa tai frisbee-golfia, Taina Olkkola kertoo.