Rantaneuvos Eero Seppänen lahjoitti Kuusamon kirjastolle kymmeniä kiloja kirjojaan. Kirjat tuotiin keväällä lahjoitetun 13,5 kiloisen Seppäsen sukukirjan seuraksi. Sukututkimuksien kuljettaminen Suomussalmen Kiannanniemeltä ei onnistunut sylissä kantaen. Kuljetuskalustona mies käytti nokkakärryjä.
Sukututkimusten lisäksi mukana oli Kuusamon kirjastolle aiemmin tuntemattomia fiktiivisiäkin teoksia sekä seitsemän käsin kirjoitettua käsikirjoitusta, joiden lopullista määränpäätä kirjastotoimen johtaja Ritva Niemeläinen ei voinut suoralta kädeltä arvioida.
– Ehkä ne sopisivat Kainuun maakunta-arkistoon? kysyi Niemeläinen.
Seppänen vastasi, että hän näkisi käsikirjoitukset mieluummin Kuusamossa, koska hänen kirjalliset työnsä on Kainuun kansa hylännyt – kun hän ryhtyi Ilmari Kiantoa arvostelemaan.
– Kuusamossa minut on otettu hyvin vastaan, joten lahjoitan käsikirjoituksetkin mielelläni Kuusamolle.
Luovutustilaisuudessa paikalla ollut Antero Hiltunen Hiltusesta kertoi, että hän sukututkijana arvostaa korkealle Eero Seppäsen tekemän Koillismaan hautakivien kuvaamistyön.
– Kuusamossa on säilynyt kirkonkirjoja vain niin lyhyeltä ajalta, että sukutukijoille Seppäsen työ on erittäin arvokasta, kiittää Hiltunen.
Muista suunnitelmistaan Seppänen kertoi, että päivää ei ole vielä lyöty lukkoon ensi kesän kirjan julkistamiselle Kuusamon kirjastossa, mistä tapahtumasta hän jo löi Niemeläisen kanssa kättä päälle.
Samalla on tarkoitus perustaa vuonna 1949 syntyneiden perinneyhdistys.
– Se on sellainen ”viimeinen sammuttaa valot”-perinneyhdistys. Kirjan nimi on ’Minun surkea sukuni – miksi hylkäsitte minut’.