Alakerta |Risto Pikkupeura risto.pikkupeura@koillissanomat.fi
Pudasjärvellä on valmistunut Kollaja-työryhmän loppuraportti. Raportti on pohjana kun kaupunginhallitus ja -valtuusto alkavat sorvaamaan Pudasjärven kaupungin kantaa hankkeeseen. Pudasjärven valtuustolle on asetettu aikamoinen painolasti, sillä poliittisesti hankkeen edellyttämään koskiensuojelulain muutokseen tuskin ryhdytään, mikäli paikkakunnalla on selkeä vastustus. Valtuusto ei kaikkien pitäjäläisten ääntä tietystikään käytä, mutta merkitys on hyvin painava.
Kollaja-työryhmään kuului PVO-Vesivoiman ja Pudasjärven kaupungin edustajat. Loppuraportti kuvaakin sitä, mitä voimayhtiö ja kaupunki ovat yhdessä sopineet. Kaksi asiaa nousee esille. Pohjolan Voima sitoutuu sijoittamaan erilliseen kehittämisrahastoon 2,4 miljoonaa euroa. Myös kaupunki joutuu sijoittamaan kohtuullisen summan, jotta kolmen miljoonan pääoma saadaan kokoon. Rahasto on tarkoitettu alueen kehittämistyöhön, ei mahdollisten voimalaitos- ja allaskorvausten maksuun.
Toinen asia on se, että Pudasjärven kaupunki käytännössä nyt luopui 80-luvulla sovituista Kollaja-kytkyistä. Kaupunginjohtaja Paavo Pikkuahon aikaan sovittiin muun muassa, että Kollaja-hanke toisi mukanaan myös turvevoimalan. Tätä Pudasjärvelle ei siis tule. Pudasjärvi ei tule myöskään saamaan silloin luvattua halpaa sähköä.
Koskiensuojelulaista halutaan edelleen pitää Pudasjärvellä kiinni. Vaikka lakia nyt muutettaisiin, ei jatkorakentaminen edelleenkään olisi koskiin sallittua.
Raporttia voi luonnehtia hankkeelle myönteiseksi. Positiivisia asioita on listattu ja haittojen minimoimiseksi on esitykset. Tosin porotalouden laidunmaita ja vasomisalueita veden alta nosteta, vaikka asiaa kuinka tutkittaisiin. Ehkä luiskaamalla ja ylimenoja rakentamalla kanavien haittoja voidaan helpottaa niin poroille kuin ihmisille.
Kollajan edessä on vielä monta mutkaa. Suurimpina ne, joista raportissa ei juurikaan puhuta. Luonto. Vaikka Natura-alue ja Venkaan lähde on onnistuttu rajamaan ongelmista jos ei pois, niin ainakin pienemmiksi, on edelleen jäljellä esimerkiksi uhanalaiset lajit ja Kipinän alueen tulva-alueiden säilyttäminen. Rakennuslupaa voimalaitokselle ei ole vielä saatu ja ennen sitä todennäköisesti edessä on yksi Suomen mittavimmista oikeusprosesseista.
Aika on Kollaja-hankkeelle nyt edullisimmillaan. Maa on taantumassa ja työmaita kaivattaisiin kipeästi. Investointi toisi eloa niin Pudasjärvelle kuin laajemmin Koillismaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Yhtiö on myös muuttanut vanhoista riidoista oppineena selvästi toimintamalliaan.
Vaakakupissa on vain luonto, ja millaisena sen jätämme jälkipolville.
Risto Pikkupeura