Alakerta |Eeva Pentikäinen / eeva.pentikainen@koillissanomat.fi
Olen tänä kesänä saanut tehdä paljon asioita ensimmäistä kertaa elämässäni. Olen tutustunut uuteen paikkaan ja uusiin ihmisiin likipitäen jokaisella juttukeikalla. Olen vieraillut Pentik-mäellä ja opetellut väistämään poroja liikenteessä. Viime keskiviikkona olin taas itselleni aivan uudessa tilanteessa. Kävin kutsunnoissa. Työn puolesta siis.
Pääsääntöisesti minulle jäi tapahtumasta samanlaiset fiilikset kuin asevelvollisillakin. Mikäs tässä istuessa ja majuria sekä everstiluutnanttia jututtaessa, mukavia miehiä. Liikuntahallin yleisurheilutilaan pystytetyssä ruokalassa sen sijaan sattui episodi, joka jäi mietityttämään. Eräs ruokailija ilmoitti korvakorujeni olevan provosoiva valinta tilaisuuteen. Korviani koristivat rauhanmerkit.
Jo se, että joku pitää rauhan symbolin kantamista puolustusvoimien provosoimisena, on mielestäni hälyttävää. Eikö puolustusvoimien tarkoitus ole tehdä työtä rauhan eteen? Siksihän sitä sanotaan puolustusvoimiksi.
Opin samaiselta hepulta myös ihka uuden sanan: Lapinjärven sissi. Se kuulemma tarkoittaa siviilipalvelusmiestä, joiden symboli rauhanmerkki tyypin mukaan on.
Pisti pakostakin huolestuttamaan niiden asevelvollisten puolesta, jotka eivät halua armeijaan. Everstiluutnantti Kimmo Rajalan ja majuri Juha Taskisen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla siviilipalveluksen valitsee vain marginaalinen määrä asevelvollisia. Suhtaudutaanko täällä niin nihkeästi sivareihin, että nuorukaisten on pakko valita armeija?
Toivottavasti ei. Mielestäni on äärettömän surullista ja typerää, jos esimerkiksi perhe katsoo siviilipalveluksen käynyttä miestä karsaasti. En väitä, etteikö armeijasta olisi hyötyä, tai että siviilipalvelus olisi parempi vaihtoehto. Sen sijaan väitän, että joka miehellä on oltava oikeus valita intin ja sivarin välillä pelkäämättä, että läheiset ihmiset eivät hyväksy valintaa.
Onneksi kutsunnoissa jututtamani nuorukaiset olivat toistensa mielipiteitä kohtaan ymmärtäväisiä. Armeijaan innolla menevä nuori ja hänen inttiä keinolla millä hyvänsä kaihtava kaverinsa vaihtoivat aiheesta ajatuksia aivan sujuvasti.
Kosseilla oli fiksuja ajatuksia muutenkin.
– Kyllä sulla on kiva työ kun saat vaan istuskella ja jutella ihmisten kanssa, yksi heistä sanoi.
Ja oli ihan oikeassa.
Eeva Pentikäinen