”Hiilidioksidia sitova hiilinielu, ilmastopäästöt, hiilijalanjälki, fossiilivapaa, 1,5 asteen ilmastotavoite, päästöjen kompensaatio, hiilitase ja -varasto jne. ” Tässä referoidaan termejä juuri käytävästä ilmas-tokeskustelusta. Keskustelu lainehtii asiantuntijaraporttien tiimoilta. Termit häkellyttävät matti mei-käläistä. Vielä tärkeämpää kuin termit, on asioiden sisältö.
Koemme jo kouriin tuntuvia ilmastomuutoksia Suomessa ja muualla. Tarvitaan konkreettisia tekoja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Peruskysymys on, mitä maapallon lämpenemisen rajaaminen edes 1,5 asteeseen vaatii ihmiskunnalta. Toimissa ei tarvitse hötkyillä Suomessa. Ennenkin on pärjät-ty ja ”kyl maar” nytkin. Suomi ei ole yksin. YK:n tilastojen mukaan osuutemme maailman kasvihuo-nekaasuista on vajaa 0,2 %, mutta asukaslukuun suhteutettuna kuva on toinen.
Ilmastonmuutos tulee nähdä mahdollisuutena. Päästöjen vähentäminen nostaa biopohjaiset raaka-aineet keskeiseen asemaan. Suomessa riittää uusiutuvia luonnonvaroja. Kasvavat metsät imevät hiiltä ja sitovat puolet päästöistämme. Metsittääköhän luontokaupunki Kitkantien varren tyhjiä tontteja? Kansallisin päätöksin ei ole järkevää vähentää tai lopettaa hakkuita. Vihreät näyttävät iloitsevan SDP:n pj. Antti Rinteen halusta rajoittaa hakkuiden määrää (mm. Savon Sanomat 16.11.2018). Sul-jetaanko sitten uusien sellu- ja biojalostustehtaiden rakentaminen, esim. Kuusamoon, Kemijärvelle, Kuopioon tai Kemiin? Siinäpä tuhansien työpaikkojen kysymys. Mihinkä hakkuut siirrettäisiin? Poh-joisessa on potentiaalia lisähakkuille.
Suomen metsien kestävästä käytöstä on luotu esimerkki muillekin maille. Jopa presidentti Trump nostaa esille mallimme. Suomea kehutaan maailmanlaajuisesti.
Ihmisten elämäntavat ja valinnat asumisen, liikkumisen ja ruoan osalta ovat merkittäviä. Niin vihre-ässä Helsingissä fossiilisten polttoaineiden aika ei ole ohi. Kivihiiltä tuprutetaan. Liito-oravien met-säalueita putsataan ja keskuspuiston metsiä aiotaan parturoida. Missä on sanojen ja tekojen suhde? Keskivertokaupunkilainen tarvitsee 1000 puuta istutettavaksi hiilijalanjälkensä peittämiseksi. Maa- ja metsätalous kantavat vastuunsa ilmastonmuutoksesta.
Eniten päästöjä on teollisuuden, sähkön ja lämmön, liikenteen ja rakennusten kohdalla. On tarpeen lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja vähäpäästöisempiä uusia tekniikkoja. Tarvitsemme uu-sia lämmitysratkaisuja ja energiaremontteja ja rakentamismateriaalien kierrätystä. Päästöjen kompen-sointi ei ratkaise kasvavan lentämisen ongelmia eikä lentoverokaan.
Nykyisellä ilmastopolitiikallamme ei saavutettaisi asetettuja lämpenemistavoitteita. Sitran selvityk-sen mukaan tuulivoima ja liikenteen sähköistyminen tarjoavat Suomelle kustannustehokkaita päästö-vähennyksiä. Ne vaikuttavat mahdollisilta lisätoimilta. Kysymys on, miten alkuvaiheen suurista kus-tannuksista selvitään. Miten teillämme liikkuisi lähes miljoona sähköautoa 10 vuoden kuluttua? Nyt täyssähköautoja on vain muutama tuhat. Vai siirrytäänkö viisaan liikkumisen ratkaisuihin?