Tarjoilijat sanovat, että kalleimmin pukeutuneet asiakkaat jättävät pienimmät tipit. Se ei yllätä, sillä eniten tienaavat ovat kaikkein vastahakoisimpia osallistumaan mihinkään muuhunkaan epäitsekkääseen toimintaan.
Jos rikkaat ahnehtivat pikkuasioissa, on selvää, että he ahnehtivat myös suurissa. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun yhteiskunnan palveluja kaupallistetaan. Se, minkä pitäisi lisätä tarjontaa ja laskea hintoja, johtaa lopulta vain entistä suurempaan keskittymiseen ja kustannusten nousuun.
Teknologian kehityksen seurauksena suurin osa nykyisistä töistä tehdään koneilla. Pieni joukko hyvin koulutettuja ihmisiä pystyy hoitamaan kaikki tärkeät, tarpeelliset ja tuottavat tehtävät. Vieläkään ei tohdita sanoa ääneen, että tulevaisuudessa kaikille ei tule riittämään oikeita töitä, joista maksettaisiin oikeita palkkoja. Yrittäminen ei ratkaise ongelmaa, koska tavaroiden ja palvelujen tarpeella on rajansa.
Talous kasvaa, mutta rikkaus kasaantuu yhä harvemmille, joiden intressissä ei nykyteknologian aikana ole ylläpitää kalliita työläisjoukkoja. Rutiinitöiden tekijöitä palkataan vain, jos heitä saadaan halvalla. Tulevaisuudessa vallitsevat tässäkin ostajan markkinat. Työtaistelut loppuvat, koska niillä ei enää saavuteta mitään. Lakot ovat tehokas työehtoja ja palkkausta kohentava väline vain niin kauan kuin työntekijöistä on pulaa.
Tulevaisuuden suuri ongelma ei olekaan työttömyys itsessään vaan kysymys siitä, miten turvataan toimeentulo niille, joille ei työtä ole. Talouden pyörät pyörivät niin pitkään kuin on vahva keskiluokka niitä pyörittämään. Reaalipalkkojen moninkertaistuttua muutamassa vuosikymmenessä hyvin ansaitsevien määrä on noussut riittäväksi pitämään kulutuksen korkealla. Tulonsiirroille heikoimmassa asemassa oleville ei ole enää muita kuin humanistisia syitä, eikä humanismin varaan ole koskaan ennenkään voitu rakentaa mitään kestävää.
En usko vapaaehtoisuuteen vaan pakkoihin. Ahneus ja itsekkyys hallitsevat maailmaa, joten humaanit teot on mahdollista toteuttaa vain lainsäädännön pakottamana. Ihmisten hyväntahtoisuuteen luottaminen on virhe.
Talouselämän päättäjien mielestä tuloerojen lisääntyminen Suomessa on hyvä asia, koska se kertoo varallisuuden kasvusta. Tällöin unohdetaan kokonaan, mihin suuret tuloerot johtavat: yhteiskuntaan, jossa raha määrää sen, mitkä palvelut kullekin kuuluvat. Nykyisin on luonnollista, että lakiammattilaisten palvelut ovat tavallisen ihmisen ulottumattomissa. Tulevaisuudessa pidetään ehkä luonnollisena sitä, että hammashoito ei kuulu kaikille tai että vain rikkaiden syöpälapset hoidetaan.
Palvelujen hinnat ja se, ketkä ovat niihin oikeutettuja, eivät ole taivaassa määrättyjä. Kyse on vain ihmisten tekemistä arvovalinnoista. Viisaasti toimiva yhteiskunta turvaa perusoikeudet kaikille.
Yksityinen hyväntekeväisyys pitäisi kieltää kokonaan. Se on vain sekoittamassa pakkaa asioissa, jotka yhteiskunnan tulisi hoitaa. Verovaroin hoidettuna sosiaaliturva on tasapuolista ja oikeudenmukaista ja siitä puuttuu alistamisen, ihmisten karsinoimisen ja heidän oman paikkansa osoittamisen tarkoitus.
Laissa on määriteltävä, mitkä oikeudet jokaiselle ihmiselle kuuluvat ja sen jälkeen pidettävä huoli, että ne toteutuvat. Se on oikeudenmukaisuutta. Hyväntekeväisyys on yhtä sattumanvaraista kuin lottoaminen.
Rauno Riekki