Kolumni

Ra­vak­kaa ri­vak­kuut­ta vai­kut­ta­mi­seen

Yllättynyt. Pettynyt. Koin näin, kun sain tiedon Suomen runkoverkkoa koskevista päätöksistä. Viitostien osalta runkoverkko päättyy Kajaaniin ja valtatie Oulu-Kuusamo jää ilman runkoverkkostatusta. Valtateiden 5:n ja 20:n solmukohta Kuusamo on rata- ja runkoverkkoa ilman. Koillismaa on ainoana runkoverkon ulkopuolella. Viitostien Eurooppa -status sivuutettiin. Eurooppa -teillä on sentään tavoitteensa.

Päätöksellä on merkitystä rahoitukseen ja imagon näkökulmasta. Se aliarvioi Koillismaan elinvoiman. Pitemmän päälle se heijastuu kunnossapidon nopeuteen niukentuvien resurssien puitteissa. Näin on, vaikka päätös ei laske hoitoluokkia. Mutta kunnossapito ei tule olemaan korkeatasoista. Tieinvestointien arvioinnissa Koillismaa ei olisi ensimmäisiä.

Miksi tällainen vuodatus on välttämätön? Miksi pääväyläverkoston päätös on tehty, ellei sillä ole merkitystä? Luokituksella on käytännön merkitystä. Kyse on tulevien vuosien asioista. On hälyttävää kuulla asiaa koskevista vähättelyistä. Luulisi kansanedustajien ja kaupungin johdon ymmärtävän asian tulevaisuutta luotaavan merkityksen. Kyse on Koillismaan tulevaisuudesta! Vastaavasti ministeriötasolla tulee arvioida koko maan etua.

Tulevaisuudesta siksi, koska maan liikenne- ja tietoliikenneverkko on tunnustettu takeeksi sekä ihmisten asua että elinkeinojen menestyä maan eri osissa. Maa, missä luonnonvarat menestyksen tuki-jalkana ovat tasaisesti maan eri kolkissa, tarvitsee toimivammat liikenneverkot. Eikö Koillismaalla ole luontaisia resursseja, puhumattakaan matkailun edellytyksistä? Toimivat liikenneyhteydet ovat kaikille aluetyypeille ja elinkeinoille tärkein positiivisen kehityksen perusta ja edellytyksiä tarjoava tekijä. Erityisiä ne ovat syrjäisimmille alueille.

Vuodatusta siksi, koska päätökseen vaikuttaminen jäi tuulen tuiverrukseen. Ei pidä vedota 12 vuoden takaiseen mietintöön. Päätös on nimittäin nykypäivää. Ministeri Berner on tehnyt päätöksensä käytössä olleiden asiakirjojen ja tietojen perusteella. Siinä, missä pohjalaiset yhdessä rintamassa onnistuivat 8-tien statuksen nostamiseen Ossi Kukkosen viestin mukaan, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto, Koillismaa, Kuusamon johto ja kansanedustajat jäivät konkretiaa vaille. Yhteispeli ei sujunut. Maakuntaliiton edustaja antoi minulle ymmärtää, että vaikuttamistavoitteet olivat muualla. Maakuntaa tulisi rakentaa tasapuolisesti.

Rivakkuus on puuttunut vaikuttamisesta. Aikaa sitten Pudasjärveltä esitettiin ajatus rautatien rakentamisesta. Kuusamon kaupungin ylimmän johdon kommentit olivat kuvaavia. Eduskuntakysymysten tehtailu ei myöskään auta tilanteen korjaamista.

Suomen ja Koillismaan haasteet ovat vielä suuremmat tulevaisuudessa. Toivottavasti Suomi menestyy EU:n rahoituskehysneuvotteluissa. Koillismaan osalta puolustettaviksi nousevat etenkin maaseuturahoitus ja harvan asutuksen alueiden tuki. Tässä vaiheessa ei hyvältä näytä. Siinä on työsarkaa istuville kansanedustajille soten ohella kevääseen asti. Kuusamon lentokenttää tulisi kehittää nykyistä enemmän kansainvälistä liikennettä palvelemaan matkailun ohella. Se olisi laajan ympäristön etu. Lähimmän 20 vuoden kuluessa Jäämeren rata on toteutettavissa. Se avaisi mahdollisuuden rautatien rakentamiseen Kajaanista Kuusamon kautta Kemijärvelle. Paikallinen vaikuttaminen näyttää jääneen lähtökuoppiin.