Rehunteko on myöhässä Koillismaalla kylmän alkukesän ja sateiden takia, ja rehusato jää monella viljelijällä pieneksi jo kolmantena kesänä peräkkäin. Yleensä moni viljelijä tekee kahta, parhaimmillaan kolmea satoa kesässä. Tänä kesänä on todennäköistä, että moni saa vain yhden sadon.
– Mitä olen kuulostellut viljelijöiltä, joiltakin saattaa puolet rehumäärästä puuttua ensi talvena, ja se on jo aika hälyttävää. Se tarkoittaa sitä, että todennäköisesti seuraavana talvena Kuusamoon kuskataan taas reilusti kallista ostopaalia, kertoo MTK-Kuusamon puheenjohtaja Taina Laukkanen-Ervasti.
Yleensä moni aloittaa rehunteon jo juhannuksena. Laukkanen-Ervastin arvion mukaan tälle kesälle vain osa on jo saanut rehua pakettiin, ja suurimmalla osalla Kuusamon viljelijöistä on rehu vielä tekemättä.
– Ihan mahdoton on tämä tilanne. Kylmän takia ei rehu ruvennut kasvamaan. Jonkun verran on märkiä suopeltoja kylvämättä: kesäkuun ensimmäisellä viikolla suopelloilla oli vielä routaa ja sen jälkeen märkää. Jopa kuivan maan pelloilla on semmoisia märkiä kohtia. Rinnepelloilta vesi huilaa pois. Osa, jotka ovat rehun jo keränneet, sanovat, että vaihtelu on järkyttävää - eri pelloilta tulee aivan eri määriä rehua, hehtaarilla paalimäärä voi vaihdella viidestä kuuteentoista.
Sateet vaikuttavat rehuntekoon paitsi maan märkyyden kannalta, myös itse tekovaiheessa.
– Jos rehu kerätään siiloon, täytyy rehu tehdä kerralla eli silloin kun ei sada. Paalauksessa saattaa rehun saada parin tunnin kuluessa pakettiin.
Sitä, ovatko rehusadot vähäisestä määrästään huolimatta laadullisesti hyviä, ei vielä pysty sanomaan.
– Eräs isäntä sanoi, että kahteen viikkoon ei timotein kasvu edistynyt, nyt vasta on näkynyt tähkää timoteissa. Nyt olisi siis korjuuaika. Maitotilalliset vahtivat, että rehun D-arvo eli sulavuusarvo on noin 68, Laukkanen-Ervasti kertoo.
D-arvo ilmaisee, kuinka suuri osa kuiva-aineesta on eloperäistä ainetta, jota suolisto pystyy sulattamaan.
– Jos ei saada rehua korjattua ajoissa, D-arvo pienenee ja laatu heikkenee. Jos taas rehu korjataan liian aikaisin, D-arvo on liian korkea. Hevoset taas tarvitsevat hyvälaatuista kuivaa heinää.
Jos talvella rehua joudutaan ostamaan muualta, tarkoittaa se suurta lovea monen viljelijän lompakkoon.
– Toissakesäinen rehupula oli hirvittävä, ja nyt saattaa tilanne mennä samanlaiseksi. Silloin jouduttiin MTK:n kanssa Pohjois-Karjalaa myöten kyselemään rehua tänne, ja jos lähetään kauempaa raijaamaan ja rahdit päälle, se tulee aika kalliiksi.
– Nyt monella laahaa rehutilanne vieläkin perässä, kun on joutui silloin ostamaan. Ei pääse normaaliin kiertoon ollenkaan.
Laukkanen-Ervastin mukaan ei voi yleistää, että kaikilla menee huonosti - osa on voinut saada hyvin rehua, sillä tiloissa, sademäärissä, pelloissa ja välineissä on eroja.
– Mutta niitä, joita tämä asia koskee, se koskee ja paljon. Ihan turha se on sateenvarjon kanssa lähteä sinne pellolle rehua hakemaan. Ja keväällä jos ei ole rehua, onhan se matalampi kynnys laittaa eläimiä sitten teuraaksi. Jos eläimiä on vähemmän, on tilan tulevaisuus taas heikompi. Jos vanhempi yrittäjä jo kolme tällaista kesää kokee, saattaa kohta miettiä, että elukat teuraaksi ja pönkä ovelle, Laukkanen-Ervasti vakavoituu.
– Jotka apua tarvitsee, pitäisi sitä jotenkin saada. Kun talvella tarvitaan rehua, voisi kaupungin kanssa miettiä yhteistyössä jonkinlaista kuljetusten keskittämistä.
KS Fakta
