”Rukalle menee kaikki rahat, keskustaan ei ikinä mitään.” Tämä on tiettyjen tyyppien vakiomantroja, joiden hokemista saa ehtimiseen kuulla. Vähänkään asioihin perehtynyt luku- ja laskutaitoinen tietää, ettei väite pidä paikkaansa.
Yksin liikuntapaikkoihin sijoitetaan Kuusamon taajamassa vähintään kymmenen miljoonaa tällä vuosikymmenellä. Luvussa on mukana tuleva jäähalli/monitoimihalli, jonka kustannusarvio on kuuden miljoonan kieppeillä. Uimahallin remontti maksoi vajaat kolme miljoonaa. Loppu kertyy urheilukentän (jalkapallokentän) pinnoitteen uusimisesta, Torankijärven ympärysreitin rakentamisesta ja Tolpanniemen valoladun kunnostamisesta.
Ouluntaipaleen ja valtateiden risteyksen remontti oli miljoonien arvoinen. Lisää miljoonia kertyy, kun yhteen lasketaan Kirkkosaaren sillat ja reitistöt, toriremontti sekä koulujen ja terveyskeskuksen saneeraukset.
Ja sitten kehdataan sanoa, ettei mitään ole tehty.
Kuusamon kaupungin budjetin loppusumma on sata miljoonaa ja rapiat eli tämän verran rahaa käytetään vuodessa. Oulussa vastaava luku on 1,2 miljardia eli reilusti kymmenkertainen. Suhteellisuudentaju kannattaa säilyttää. Jos Oulu sijoittaisi liikuntapaikkoihin suhteessa saman kuin Kuusamo, summan pitäisi olla yli sata miljoonaa. Kuusamo käyttää liikuntaan puolitoista kertaa maan keskiarvon verran.
Kaikki edellä mainittu hyvä on rakennettu puhtaasti veronmaksajien rahoilla, pääosin kaupungin, mutta valtion ja EU-tukia on myös saatu. Yrityksiltä ei ole näissä hankkeissa mukana euron lanttia.
Merkittävin ero Rukan ja keskustaajaman välillä on, että Rukalla yritykset ovat osallistuneet investointien rahoitukseen. Rukan parkkihalli maksoi kymmenen miljoonaa. Nyt parkkihalli kattaa kustannuksensa ja tuottaa kaupungille noin sata tuhatta euroa voittoa vuodessa. Valtaosa tuloista kerätään kiinteistönomistajilta ja loput hallin käyttäjiltä.
Itä-Rukan investoinnit ovat 113 miljoonan euron kokonaispaketti, josta koituu kaupungille tuloja ja kuluja. Kymmenen miljoonan tulot kertyvät kaavoituskorvauksista sekä kiinteistö- ja palkkaverotuloista. Noin kuuden miljoonan kuluista suurin on kaksi miljoonaa gondolihissiin. Kuluja toteutuu merkittävästi vain, jos investoinnit – ja tulot – todella toteutuvat. Kaavoituskorvaus puolestaan takaa, ettei kaupunki jää hissihankkeessa nettomaksajaksi.
Erinomainen paketti kuusamolaisille veronmaksajille.