Helena Matila helena.matila@koillissanomat.fi
Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20–30 kiloa vuodessa. Tämä on noin viisi prosenttia ostetusta ruuasta. Siis joka 20. kaupasta kannettu ruokakassillinen päätyy roskikseen.
Tuntuu aika nurinkuriselta, että samaan aikaan kun ruokaa haaskataan pois, valitetaan siitä kuinka kallista ruoka onkaan.
Ainakin kolmannes siitä biojätemäärästä, jonka kotitaloudet heittävät pois, olisi vielä syötäväksi kelpaavaa.
Maa- ja kotitalousnaisten Älä ruoki hukkaa -hanke kannustaa ajattelemaan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja välttää ruuan tuhlaamista. Älä ruoki hukkaa -tietoiskuja järjestetään tänä syksynä sekä ensi vuoden aikana muun muassa MLL:n perhekahviloissa sekä muissa lapsiperheiden kokoontumispaikoissa. Tapahtumissa opastetaan ruokahävikin vähentämiseen antamalla vinkkejä elintarvikkeiden oikeaan säilytykseen ja käsittelyyn, pakkausmerkintöjen lukemiseen ja ruokahankintojen suunnitteluun.
Ruokahävikin vähentäminen ei ole mahdotonta, mutta vaatii tietysti huomion kiinnittämistä asiaan. Toisin kuin ikääntyneemmillä ei nuorten aikuisten sukupolvella ole sisäänrakennettua säästämis- ja uudelleenkäyttöviettiä. Päinvastoin meidät on opetettu tarkastelemaan päivämäärämerkintöjä suurennuslasin kanssa ja viskaamaan vähänkään epäilyttävät tuotteet kaaressa roskikseen.
Ruokahävikin vähentäminen säästää ympäristöä ja rahaa. Meillä olisi paljon opittavaa äitien ja mummojen hyvistä konsteista ruokahävikin vähentämiseksi. Eilispäivän tähteistä syntyy tämän päivän ateria. Jämiksi jääneet pasta, riisi, nuudelit ja ohrasuurimot sopivat ruokaisien salaattien pohjaksi. Ruokailussa yli jääneet perunat käyvät vaikka munakkaaseen. Puurot säästetään sämpylätaikinaan. Nuutuneetkin hedelmät maistuvat herkullisilta esimerkiksi piirakassa tai pannukakussa.
Vinkkejä tähteiden uusiokäyttöön voi etsiä useammastakin vasta ilmestyneestä jämäkeittokirjasta. Tärkein tähderuokakirjojen opetus on nähdä vanha ruoka uuden ruokalajin raaka-aineena, ei enää eilispäivän toistona.