Ahvenanmaalla kaivetaan verta nenästä. Saariryhmän maakuntahallitus ehdotti, että suomenkieliset nimet pitää poistaa Ahvenanmaan kartoista, koska maakunta on ruotsinkielinen.
Maanmittauslaitos tutki asiaa ja totesi, ettei muutokseen ole aihetta. Ahvenanmaan kartoissa nimet kirjoitetaan ruotsiksi ja alapuolelle suomeksi, kuten tähänkin asti on tehty, kertoi Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia julkisuuteen.
Kysymys Ahvenanmaan karttojen nimistä oli täysin merkityksetön, mutta puhetta riittää. Erityinen älämölö syntyy niiden keskuudessa, jotka tähänkin saakka ovat olleet sitä mieltä, että ruotsin kielen erityisasema Suomessa pitäisi poistaa. Tämä joukko saa uuden syyn väittää, että ruotsinkieliset ovat joukko nirppanokkia, jotka saavat erityiskohtelun, mutta valittavat silti alituiseen.
Pöly varuskuntien lakkautuksesta ei ehtinyt laskeutua. Pohjois-Karjalassa kysytään katkeraan äänensävyyn, miksi ruotsinkielinen Dragsvik sai jäädä, mutta Kontiolahti lakkautettiin.
Mitä jäi käteen? Ainakin se, että ahvenanmaalaisilla ei ole tilannetajua. Venettä ei kannattaisi heiluttaa, sillä vaatimukset ruotsin kielen erityisaseman purkamisesta voimistuvat koko ajan.
Erityisesti asia puhuttaa itärajan kuntia, kuten Kuusamoa – ja Kontiolahtea. Näillä kairoilla kysytään, mitä järkeä on paukuttaa joka lapsen päähän ruotsia, kun venäjän kielen osaaminen korostuu vuosi vuodelta.
Mieleen nousevat omat kouluvuodet Nilon yläasteella. Kaikuva luokka, jossa varttuneempi rouvashenkilö yritti takoa toista kotimaista poloisiin päihimme. Arjen kosketusta kieleen ei ollut.
Yksi kaveri totesi jälkeen päin sentään oppineensa suomentamaan ruotsinkielisen sukunimensä. Toinen päätyi töihin umpiruotsinkieliselle Pohjanmaalle – ja katui puutteellista kielitaitoaan.
Tuomo Hänninen teki kansanedustajana mainion esityksen: Kuusamo voisi toimia kokeilukuntana, jossa oppilaat voisivat valita venäjän ruotsin opiskelun sijaan. Samaan hengenvetoon hän totesi ruotsin kielen aseman niin pyhäksi, ettei siihen voida koskea. Ruotsin kielellä on maassamme perustuslaillinen suoja, jolla on pitkät historialliset perinteet ja perusteet.
Tilanteesta ei kannata tehdä joko-tai asetelmaa, kuten Ahvenmaan karttojen nimistä.
Entäpä jos Kuusamossa oppilas saisi mahdollisuuden opiskella ruotsia supistetusti, jos hän ottaa venäjän kieliohjelmaansa? Tämä porkkana takaisi sen, että venäjän kielen vetovoima lisääntyisi, ruotsi ei putoaisi kokonaan kelkasta, eikä kielten opiskelu käy tavallisille oppilaille liian raskaaksi.
Petri Karjalainen