Ruusu Lohi jäi ke­vääl­lä ilman opis­ke­lu­paik­kaa ja aloitti nuorten työ­pa­jas­sa - Pajassa kasvoi aiempaa roh­keam­pi tyttö: "U­nel­ma­ni on tehdä joskus täys­pit­kä ani­maa­tioe­lo­ku­va"

Ruusu Lohi aloitti viime vuoden syyskuussa nuorten työpajalla Kuusamossa multimediapajassa. Kuukausien aikana hän on vahvistanut teknistä osaamistaan ja teki muun muassa hakuvideon korkeakouluun.

Kuva: Terhi Marjakangas

Ruusu Lohi piirtää, animoi, kuvaa ja editoi. Videolta kuuluu hänen iloinen äänensä: ”Luonteeltani olen innokas ja ystävällinen. Ulkoapäin voin vaikuttaa vaisulta, mutta sisimmässäni pyörii erilaisia aatteita ja suunnitelmia.....Unelmani on tehdä joskus täyspitkä animaatioelokuva. Kertoa tarina itseluodusta maailmasta ja sen henkilöistä vähän isommassa mittakaavassa. Koulutuksen kautta pääsen vähän lähemmäs omaa unelmaani.”

Video on Ruusu Lohen hakuvideo Lapin ammattikorkeakouluun kuvataitelijalinjalle. Lisäksi hän on hakenut Turun ammattikorkeakouluun medianomikoulutukseen.

Ruusu Lohi on yksi niistä nuorista, jotka jännäävät valintakoekutsua tai tietoa opiskelupaikasta. Hän kävi vain hakemassa vauhtia Kuusamossa nuorten työpajasta vajaan vuoden verran.

Tuona aikana hän työskenteli nuorten työpajan multimediapajassa ja lisäsi teknistä osaamistaan, mutta sai ennen kaikkea sosiaalista vahvistusta.

– Kun Ruusu tuli tänne, hän oli pieni, arka tyttö. Nyt hänen itsetuntonsa on kasvanut ihan älyttömästi. Hän toimii tällä hetkellä ohjaajana ja opastaa muita ihmisiä ohjelmissa, kertoo Kuusamon nuorten työpajan multimediapajan ohjaaja Anne Kanerva.

Monelle pajatoiminnassa mukana olevalla nuorella itseluottamus ja oman osaamisen arvostaminen on matalalla. Ja monella se myös kasvaa pajajakson aikana.

– Ruusun tarina ei ole poikkeuksellinen, vaan se on vähän enemmän kuin moni muu. Hän on ollut määrätietoinen, että hän haluaa kouluun ja haluaa tehdä oikeanlaisen CV:n, Kanerva jatkaa.

Nuorten työpajatoiminta on lakisääteistä toimintaa, jonka kautta nuori pääsee kokeilemaan ohjatusti ja tuetusti erilaisia töitä. Pajatoiminta on tarkoitettu enintään 28-vuotiaille nuorille.

Kuusamossa pajalla on erilaisia vaihtoehtoja tutustua töihin, kuten vaikkapa kiinteistö- tai keittiöpuoleen, mutta pajan näkyvin muoto on multimediapaja. Tämä juontaa juurensa aiemmin paikkakunnalla olleeseen datanomikoulutukseen.

– Meidän pajan toiminta on muotoutunut tällaiseksi. Taivalkosken Savotassa on puu- ja metallitöitä. Pudasjärvellä on keramiikkahommia. Mutta sillä ei ole väliä, että mitä tekee, vaan sillä on, että mitä tekeminen tekee ihmiselle, huomauttaa pajan yksilövalmentaja Päivi Käkelä.

Kaikille nuorten työpajoille yhteistä on se, että niissä opetellaan työelämän pelisääntöjä, arjen hallintaa ja suunnitellaan tulevaisuutta. Nuorten ohjaus ja tukeminen on työvalmentajan ja yksilövalmentajan yhteistyötä. Työvalmentaja vastaa työn tekemiseen ja opettelemiseen liittyvistä konkreettisista asioista. Yksilövalmentajan kanssa mietitään muun muassa henkilökohtaisia tavoitteita.

– Sitten tulevat ne kaikki arjen koukerot. Kenen kanssa mietitään terveysasioita, kenen kanssa raha-asioita, asumisasioita tai ihmissuhdekoukeroita. Täällä näyttäytyy kaikki elämänskaalaan mahtuva, Käkelä listaa.

Väyliä nuorten työpajalle on monia. Sinne voi päätyä esimerkiksi oppilaitoksen, te-toimiston, sosiaalitoimen tai etsivän nuorisotyön kautta. Pajalla voi myös suorittaa työssäoppimisjaksoja.

Yhä suurempi osa nuorista hakeutuu työpajalle itse. Valtakunnallisesti toissa vuonna pajoille tuli aiempaa enemmän ihmisiä oma-aloitteisesti. Kun vuonna 2014 nuorista 10,4 prosenttia tuli suoraan itse työpajalle, oli prosenttiosuus viime vuonna 12,9.

Näin teki myös Ruusu Lohi, joka ei saanut viime kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelupaikkaa ja hakeutui pajalle syyskuussa.

– Jos ei olisi ollut tällaista mahdollisuutta, olisin jäänyt aika paljosta paitsi. Esimerkiksi Photoshopin ja Flashin käytön opin täällä, Lohi kertoo.

– Jos Ruusu olisi ollut kotona ja tehnyt näitä töitä, kuinka monta tuntia hän olisi pystynyt käyttämään näihin ja näkemään jatkumon? Täällä hänellä on ollut mahdollisuus keskittyä siihen ja nähdä, että missä hän on vahva, Kanerva huomauttaa.

Vaikka Ruusun osaaminen on nyt vahvalla tasolla ja toive opiskelupaikan saannista korkealla, on yksilövalmentajan kanssa hahmoteltu B-suunnitelmakin.

– Jos koulupaikkaa ei irtoa, voisi miettiä jotain avoimia opiskelupaikkoja, vaikka yliopistokursseja. Ajatus kumminkin olisi se, että syksyllä olisin jossain muualla kuin täällä, Lohi pohtii.

Läpikulkupaikka eikä mitenkään pysyvä ratkaisu nuorten työpaja onkin. Jatkopolku on aina yksilöllinen eikä sitä tiedä etukäteen. Eräs tyypillinen polku kuitenkin on se, että kiinteistöpuolella ollut nuori jatkaa saman alan opintoja pajan kanssa samassa rakennuksessa sijaitsevassa Koillis-Suomen Aikuiskoulutuksessa.

– Nuoria tulee eri kyvyillä osallistua toimintaan ja jokaisen kanssa suhteutetaan, että mitä voidaan vaatia ja millaiset ovat tavoitteet. Jotkut voivat olla vielä hyvinkin kaukana opiskeluista. Jotkut voivat olla menossa puhaltamalla töihin, kertoo Päivi Käkelä.

Nuoret tulevatkin pajaan erilaisista tilanteista. Moni esimerkiksi saattaa olla syrjäytymisuhan alla.

– Kun nuori pääsee koulusta ja ei pääse jatko-opiskelemaan, on hän vaarassa syrjäytyä. Silloin me pystymme jo heti nappaamaan kiinni ja tarjoamaan nuorille paikkaa, jossa he ovat tärkeitä, Kanerva kertoo.

– Valtaosa nuorista on ihan kuosissa. He tarvitsevat vain opastusta, että löytävät sen pysyvämmän ratkaisun, Käkelä jatkaa.