Maanantaina tuli hätkähdyttävä ajankohtaisohjelma A-studio harmaasta taloudesta ja veroparatiiseista. Valtion kaivosyhtiö Terrafamen osakkeenomistaja Trafigura on joutunut rahapesuepäilyjen keskelle. Onko eettiselle harkinnalle edes tilaa, kun kaivos- ja akkuinvestointeja haalitaan Suomeen, kysyttiin ohjelmassa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä oli kovin niukkasanainen asian suhteen ja asiantuntijatkin totesivat ohjelmassa, että suomalaisten rahanpesututkijoiden rahkeet eivät riitä alkuunkaan tutkimaan isoja yhtiöitä, jotka osaavat sen homman ja piilottelevat rahojaan osin laillisinkin keinoin, kunhan holding-yhtiössä vain on tarpeeksi yrityksiä ja rahaa jaettavaksi. Lobbarilla tietenkin oli vastaukset kaikkeen ja sana hallussa. He tekevät työtään.
Siksi minun on tässä turha ruveta sen enempää asialla viisastelemaan mutta paheksuahan aina voi.
Rahanpesu ja rahojen piilotteleminen veroparatiiseihin on toinen juttu kuin pimeä työ, mutta loppujen lopuksi samasta asiasta on kysymys. Kysymys on yhteiskunnan ja meidän kaikkien veronmaksajien huijaamisesta.
Ministeri Tuula Haatainen ja Anna-Kaisa Pekonen julkaisivatkin heti tiistaina yhteisen tiedotteen, jossa pimeän työn torjunnassa tarvitaan yritysten, järjestöjen ja viranomaisten aktiivista yhteistyötä.
Pimeän työvoiman käyttö on lisääntynyt Suomessa. Sen osoittavat ministereiden mukaan lisääntyneet yhteydenotot työsuojeluviranomaisiin sekä viranomaisten työmailta keräämät tarkastushavainnot. Kriisien aikana riski pimeän työn tekemiselle ja väärinkäytöksille kasvaa. Pimeää työtä torjutaan eri toimijoiden yhteistyöllä ja tietoa jakamalla.
Haataisen ja Pekosen mukaan pimeä työ ilmenee räikeimmillään alipalkkauksena, työsyrjintänä ja jopa ihmiskauppana. Pimeää työvoimaa käyttävä työnantaja voi syyllistyä samanaikaisesti useisiin eri rikoksiin, jotka liittyvät verotukseen, sosiaalivakuuttamiseen, työsuojeluun ja työlainsäädäntöön.
Näiden seikkojen lisäksi yhteiskunnalle aiheutuu taloudellista vahinkoa, joka loppujen lopuksi koituu rehellisten veronmaksajien maksettavaksi.
Valtioneuvosto hyväksyi tämän vuoden kesäkuussa uuden strategian ja toimenpideohjelman harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan. Hallitus panostaa torjuntatoimien tehostamiseen noin 15 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen sekä viranomaisten yhteistyön kehittämiseen. Tavoite on hyvä ja se on ollut helppo kirjata hallitusohjelmaan. Miten tämä 15 miljoonan euron torjumisprojekti sitten toteutetaan?
Toivon totisesti, että valtionhallinnossa paneudutaan harmaan talouden torjuntaan vakavasti, ja työhön palkataan parhaat mahdolliset asiantuntijajoukot. Tähän saakka monet tahot ovat vähätelleet asiaa niin meillä kuin muuallakin. Selvää on, että sama ongelma rehottaa kaikkialla maailmassa.
