Sade Raa­ti­kai­sen ko­lum­ni: Kun sanon ih­mi­sil­le olevani fe­mi­nis­ti, saan vas­taa­ni silmien pyö­rit­te­lyä – miksi?

-
Kuva: Mikko Halvari

Minä olen feministi.

Kannatan tasa-arvoa ja haluan kaikille ihmisille samat oikeudet ja saman aseman sukupuolesta huolimatta. Sehän kuulostaa täysin mahtavalta.

Kaikilla ihmisillä samat oikeudet ja asema. Niinhän asian pitäisi olla, täyden järjen mukaan. Kuitenkin, kun sanon ihmisille olevani feministi tuntuu, kuin tulisi jotenkin ulos kaapista.

Odotan aina jännityksellä miten ihmiset reagoivat siihen, kun kuulevat että olen feministi. Vastassa on yleensä silmien pyörittelyä, ihmettelyä ja “vai että sellaisia tyttöjä” marmatusta.

Useimmiten minulle kerrotaan, etten tule ikinä saamaan poikaystävää tällä käytöksellä, eikä kukaan mies halua tällaista turhanpäiväistä marmattajaa. Silloin pysähdyn miettimään, mitähän näille ihmisille tulee mieleen feminismistä.

Ehkä ensimmäinen asia joka näille feminismiä vastustaville ihmisille tulee mieleen, on miesviha. Ehkä heidän mieleensä tulee mielikuva, jossa feministit suunnittelevat kaikkien maailman miesten joukkotuhoa, jotta naiset pääsisivät valtaan.

Tai ehkä realistisempi vaihtoehto olisi se, että feminismi nähdään tänä päivänä pikkutarkkana ja merkittömiin pulmiin pureutumisena. Änkytetään turhista asioista, joilla ei ole mitään merkitystä.

Kuten siitä, että kuva Marinin rintalastasta nähdään epäammattimaisena ja skandaalina, mutta kuva Euroopan parlamentin jäsenestä, Teuvo Hakkaraisesta, paidattomana ja MAGA-lippis päässä nähdään hauskana meeminä.

Feminismi nähdään myös turhana. Meillä Suomessa kaikilla naisillahan on aivan hyvä olla, saavat käydä töissä, koulussa ja kaikkea.

Näinhän se on, ja se on aivan mahtava juttu. Kaikki valtiot eivät voi sanoa samaa.

Kuitenkin, Suomessa ja varsinkin täällä meillä Koillismaalla ovat jämähtäneet toimeen antiikkiset ja kulahtaneet sukupuoliroolit ja -stereotypiat. Nämä roolit ja stereotypiat eivät ole pelkästään haitallisia naisille, mutta myös miehille.

Minna Canthin sanojen mukaan naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys.

"Suomessa ja varsinkin täällä meillä Koillismaalla ovat jämähtäneet toimeen antiikkiset ja kulahtaneet sukupuoliroolit ja -stereotypiat. Nämä roolit ja stereotypiat eivät ole pelkästään haitallisia naisille, mutta myös miehille."

Tästä huolimatta viimeisen parin vuoden aikana sana feminismi on saanut uuden merkityksen. Tämän näkee varsinkin sosiaalisessa mediassa.

Kun Twitterissä trendaavat hashtagit “miehet ovat roskaa” ja “tappakaa kaikki miehet”, leimautuvat kaikki feministit hulluiksi ja katkeriksi miesvihaajiksi.

Otetaan isosta porukasta ne pari pahaa omenaa ja tehdään niistä mallikuva koko yhteisölle tai ihmisryhmälle. (Hmm, kuulostaa tutulta ilmiöltä muissakin tilanteissa) On tärkeää osata erottaa äärifeminismi ja feminismi toisistaan.

Feminismillä ei ole mitään tekemistä miesvihan kanssa. Feminismi ajaa meidän kaikkien oikeuksia sukupuolesta riippumatta.

Feminismi haluaa rikkoa sukupuolirooleja ja -stereotypioita ja häivyttää sukupuolten eroja. Sitä, että annetaan miesten itkeä ja naisten kasvattaa kainalokarvat, jos heistä siltä tuntuu.

Sitä, että isillä ja äideillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Sitä, että annetaan tyttöjen saada koulutusta ja naisten omistaa elämää kodin ja lasten ulkopuolelta.

Jos elämä ilman rajoituksia sukupuolesi takia kuulostaa ongelmalliselta ja pahalta, ihmettelen kyllä miksi.