Suomen kielen lautakunta julkaisi syksyllä vetoomuksen, jossa se ilmaisi huolensa suomen kielen näivettymisestä.
Suomalais-ugrilaisia kieliä, siis suomen sukukieliä, on kuolemassa nopeammin kuin tutkijat ovat aiemmin olettaneetkaan. Vaikkei suomi olekaan uhanalainen kieli, huolettaa sen asema silti.
Useat suomen kielen asiantuntijat ovat nostaneet esiin englannista peräisin oleviin ilmaisuihin, anglismeihin, liittyvät ongelmat. Englannin käyttö kasvaa usein kansalliskielten käytön vähentyessä.
Globalisaation aikana herääkin helposti ajatus, miksemme kaikki puhuisi samaa kieltä. Tällöinhän ymmärtäisimme toisiamme helpommin.
Kieli on kuitenkin merkittävä osa kulttuuria. Siksi sen kuoleminen tai köyhtyminen on aina menetys. Kieli kertoo paljon historiasta, tavoista sekä yhteiskunnan ydinarvoista.
Suomen kielessä on paljon hienoja, melko erikoisiakin piirteitä. Esimerkiksi yksikön kolmas persoonapronomini, hän, ei ole sukupuolittunut toisin kuin vaikkapa englannissa ja ruotsissa.
Suomen kieltä eivät uhkaa niinkään muilla kielillä puhuvat, vaan ennemminkin suomalaiset itse. Suomea puhuvien asenteet ja tavat käyttää kieltä vaikuttavat kielen kehittymiseen valtavasti.
Helsingin Sanomien mukaan Kielitoimisto on viimeisen vuoden aikana ottanut pois sanakirjastaan 17 sanaa. Poistettuja sanoja ei juuri kukaan ei enää käytä. Näihin sanoihin kuuluu esimerkiksi vihmoitus ja lumelemmikki.
Toki vanhoja sanoja kuolee välttämättä, kun uudet sanat yleistyvät. Vuoden 2018 uusiin sanakirjan sanoihin kuuluu kuitenkin muun muassa fitness ja alien, jotka tulevat suoraan englannista. Alienille on vieläpä ennestään olemassa nimitys avaruusolento.
Vaikka anglismeja lipsahtaa jokaisen suusta päivittäin, olisi kaikkien mielestäni hyvä pyrkiä suosimaan suomenkielisempiä sanoja. Esimerkiksi yksityiskohdista puhuessa ei tarvitse puhua detaljeista. Yksityiskohta on parempi ja ymmärrettävämpi ilmaisu.
Toki on olemassa paljon vierasperäsisä sanoja, jotka miellämme täysin suomalaisiksi. Itseasiassa suurin osa suomen kielen sanoista onkin lainattu alun perin jostain muusta kielestä, useat niistä ovat vain mukautuneet suomen kieleen. Sanojen lainaaminen onkin kielen kehitykselle täysin normaalia, mutta silti suoraan englannin kielestä tulleiden ilmaisujen yleisyys huolettaa ja ärsyttää.
Useat tutkijat pelkäävät myös, että suomi jää arkikieleksi englannin noustessa eliitin käyttöön.
Pelon taustalla on esimerkiksi se, että yhä useampi väitöskirja kirjoitetaan nykyään englanniksi. Lisäksi äidinkielen ylioppilaskokeen tarpeellisuutta on kyseenalaistettu. Hallitus myös hyväksyi marraskuussa lain englanninkielisen ylioppilastutkinnon käyttöönotosta.
Laki on toki osuva vähän suomea puhuville, mutta englanninkielisen ylioppilastutkinnon suosion mahdollinen suuruus kauhistuttaa monia. Jos nuoret eivät pian enää käytä tai opiskele omaa äidinkieltään, ei kieli säily.
Ja jos kieli katoaa, katoaa myös suuri palanen kulttuuria. Siksi suomen kielen vaaliminen arjessa on ensiarvoisen tärkeää.