Kolumni

Sanojen lisäksi kirjojen sivuilta löytyvät opettavat tarinat ja perustaidot – Ajatus lukutaidon huomattavasta heikkenemisestä on pelottava

-
Kuva: Mikko Halvari

Kirjat ovat tylsiä. Oon mieluummin puhelimella tai pelaan. En jaksa vielä koulupäivän jälkeenkin lukea.

Näin monet tuntemani nuoret ja lapset kommentoivat kun kysyn, mikseivät he lue kirjoja. Puhelimet ja sosiaalinen media vievät yhä enemmän meidän kaikkien aikaamme. Osin siksi monet eivät pienestä pitäen totukaan pitkien tekstien lukemiseen.

Haastattelin viime viikolla Minna Rytisaloa (Koillissanomat 7.8.2019). Hän kertoi huomanneensa opettajan työssään nuorten luku- sekä kirjoitustaidon heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Hänen mukaansa joillekin nuorille pitkien, jopa parin sivun mittaisten, tekstien lukeminen on vaikeaa.

Minun on vaikea ymmärtää kirjojen lukemisen suosion vähentymistä, sillä kirjat ovat minulle yksi parhaista rentoutumisen tavoista. Kun uppoutuu pitkään tekstiin, ajatukset saa pois mieltä painavista asioista.

Monet nuoret rentoutuvat mieluummin televisiosarjojen tai elokuvien kanssa. Niin teen minäkin toisinaan. Kun tuijotan töissä tai opiskellessa tietokoneen näyttöä monta tuntia putkeen, en kuitenkaan usein jaksa katsella toisenlaista ruutua myös kotosalla. Eikä se tee hyvääkään.

Siksi kirjat olisivat kaikille hyvä ajanviettotapa. Myös ruudutonta aikaa täytyy olla aivan jokaisen elämässä. Esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa ei ole mitään mukavampaa kuin avata hyvä kirja ja uppoutua hetkeksi sen syövereihin.

Ja kuinka osa ihmisistä voikaan pitää kaikkia kirjoja tylsinä! Uskon, että kyse on lähinnä siitä, etteivät he ole vielä löytäneet omanlaistansa lukemista. Kirjoja kun on joka lähtöön niin aiheiden, juonen kuin kerronnan tavankin puolesta.

Kehottaisin jokaista rohkeasti etsimään kirjoja, jotka kertovat niistä omista mielenkiinnon kohteista. Ehkä silloin pitkienkin tekstien lukeminen alkaa kiinnostaa.

Suosiotaan jälleen kasvattavat äänikirjat voisivat olla osittainen vastaus kirjojen vähäiseen kuluttamiseen. Kirjojen kuuntelu ei paranna heikentynyttä lukutaitoa, mutta ainakin niiden kautta lukemista vieroksuvat pääsevät tarinoihin sisään.

Lukutaidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi hyvä vaihtoehto voisivat olla kirjasovellukset. Jos ruutua kerran haluaa tuijottaa kymmenen tuntia päivässä, miksei sieltä sitten lukisi mukaansa tempaavia kirjoja pelaamisen tai videoiden katselun sijaan?

Joka tapauksessa minusta kirjojen kuluttaminen muodossa tai toisessa on tärkeää. Se on tärkeää sekä sivujen sisältämien tarinoiden että kirjojen ylläpitäminen taitojen vuoksi.

Ajatus lukutaidon huomattavasta heikkenemisestä on pelottava. Vaikka tietoa ajankohtaisista asioista voi saada muutenkin kuin lukemalla, suuri osa tarpeellisesta tiedoista on kirjoitettuna. Miten ihminen voi siis tietää kattavasti ympärillään tapahtuvista asioista, jos ei osaa lukea tarkkaan ja kriittisesti? Kuten Rytisalo haastattelussa totesi, ilman näitä perustaitoja ei yksinkertaisesti tässä yhteiskunnassa pärjää.