Särki on nousemassa Suomessa merkittäväksi käyttökalaksi ja on sitä kuulemma jo nyt. Esimerkiksi Kuusamon kalatalon kalastajille särki on tänä päivänä kakkonen muikun jälkeen.
Yleensä särkeä on pidetty roskakalana, joka on kelvannut vain kettujen ruuaksi, peltojen lannoitteeksi tai rapujen syötiksi. Ihmiset ovat vierastaneet sitä ainakin taloudellisesti hyvinä aikoina. Entisvanhaan särkeä pyydettiin suuria määriä keväällä kutuaikaan, kalat suolattiin tiinuihin ja tätä tönkkösuolattua kalaa syötiin sitten talvella. Esimerkiksi edesmennyt Tauno Hannula kertoo asiasta kirjassaan.
Tämän päivän menetelmillä särjistä tehdään erityisesti massaa. Puhdistetut kalat menevät mankeliin, joka puristaa kaloista ruodot pois ja lihamassa jää jäljelle. Lisäksi särkeä purkitetaan ja tehdäänpä siitä fileitäkin. Jotkut kehuvat särkeä purkkikaloista parhaimmaksi.
Aivan pieniä särkiä ei pystytä hyödyntämään, vaan alamitta on jossain 30-40 grammassa, mikä tekee senteissä noin 15 senttiä.
Särki muiden särkikalojen tapaan on evästä hakiessaan pohjamutien tonkija, joten sitä kannattaa pyytää vain kylmien vesien aikaan, jottei kaloihin jää makuvirheitä.
Mielenkiintoiselta kuulostaa ajatus selvittää särkien kylmävesipyynnin lisäämistä. Särkiä on vesistöissä entistä enemmän ja jos kerran kalalle löytyy markkinoita, niin kannattaahan ne ottaa vesistä pois.
Samalla tulee mieleen myös monet muut suomalaiset järvikalat, joiden käyttöä kannattaa lisätä. Moni suomalainen halveksii edelleen haukea, vaikka paistettuna tai kalapihviksi laitettuna se on todella hyvää ruokaa. Naapurilta sain tässä jokin aika sitten sekä haukea että siikaa ja kyllä täytyy tunnustaa, että paistinhauki oli maukkaampaa kuin paistinsiika.
Jos ei itse pyydystä kalaa, kalatiskeiltä saa suomalaista luonnonkalaa kuten muikkua ja siikaa sekä kasvatettua kirjolohta kohtuullisen edullisesti. Tosin vaikkapa ahvenfilekilo taitaa maksaa yli 30 euroa, mutta kun fileroi itse, saa hyvän tuntipalkan.