Syyskuun alkupuoliskolla satoi runsaasti. Koska myös elokuu - erityisesti sen loppupuoli - oli monin paikoin hyvin sateinen, vesistöjen ja pohjavesien pinnankorkeudet sekä jokien virtaamat nousivat syyskuun puolivälin paikkeilla paikoin ajankohdan uusiin ennätyslukemiin, kertoo Suomen ympäristökeskus julkaisemassaan tiedotteessa. Iijoen vesistössä Irnillä ja Kostolla juoksutuksia onkin lisätty.
Syyskuun loppupuoli oli vähäsateisempi, joten vedenpinnat ja virtaamat alkoivat silloin taas laskea monin paikoin.
Ympäristökeskuksen vesistöaluekohtaisten tietojen mukaan Iijoen virtaamat ja vedenkorkeus ovat keskimääräistä korkeammat. Pudasjärven pinta on ollut jopa 60 senttiä ajankohtaa korkeammalla. Alaosan voimalaitoksilla onkin jouduttu ohijuoksutuksiin.
– Pudasjärvi teki ajankohtaan nähden korkeusennätyksen. Vesi on kyllä ollut järvessä korkeammallakin esimerkiksi marraskuussa, kertoo PVO Vesivoiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma.
– Heinäkuusta elokuun loppuun oli tavanomaista kuivempaa ja sitten tuli sateita, jotka nostivat vedenpintaa. Kostoa ja Irniä on juoksutettu nyt normaalia runsaammin.
Irnillä ei päästäkään nyt määriteltyyn tavoitepintaan.
– Yhdessä Ely-keskuksen kanssa päätettiin, ettei tavoitepistettä tavoitellakaan. Varastoimme nyt vettä, tasaamme tulvaa ja tavoitteena on jatkossa laskea järven pintaa. Virtaama Irniltä on 34 kuutiota ja sitä nyt pienennetään, kertoo Horsma.
Veden paljous on estänyt Irnijoelle suunniteltujen kunnostustöiden tekemisen.
– Nekin on tarkoitus toteuttaa ennen talven tuloa. Joelle tehdään muun muassa kutusorakkoja.
Sää on ennusteiden mukaan muuttumassa kuitenkin jälleen sateisemmaksi lokakuun alussa, mikä lisää rannikkovesistöjen virtaamia.
Ympäristökeskus toteaakin maaperän olevan nyt märkää, mikä tuo veden suoraan jokiin.
– Esimerkiksi Jokijärvellä näkyy muualta vesistöalueelta, kuten Tyräjärvestä tulevan veden määrä. Kaikki vesi ei siis tule vain Irnin juoksutuksesta.
Syyskuun alkupuoliskolla, erityisesti sen toisella neljänneksellä, satoi varsinkin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa runsaasti. Näillä alueilla syyskuun ensimmäisellä puoliskolla satoi monin paikoin yhtä paljon kuin kuukaudessa tavallisesti. Syyskuun jälkipuolisko oli toisaalta aivan kaakkoisinta Suomea lukuun ottamatta laajalti hyvin vähäsateinen. Pohjois-Suomessa satoi yleisesti korkeintaan muutaman millin.
Koko kuukauden sademäärä oli suurin aivan kaakkoisimmassa Suomessa, missä sademäärä ylitti paikoin jopa 150 mm. Sateista oli myös Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa, missä satoi yleisesti 80-100 mm eli noin 30-50% keskimääräistä enemmän. Vähiten, vain noin 20 mm, satoi paikoin Käsivarren Lapissa.
Syyskuun alkupuoliskon runsaat sateet nostivat vedenkorkeudet ja virtaamat paikoin ajankohdan ennätyslukemiin. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vedenkorkeudet ja virtaamat nousivat useilla seuranta-asemilla yli 40-vuotisen ja paikoin pidemmänkin seurantahistorian korkeimpiin syyskuun lukemiin. Vedenpinnat ja virtaamat nousivat sateiden seurauksena myös muualla maassa ja erityisesti jokivesistöissä nähtiin hetkellisiä tulvahuippuja.
Syyskuun alkupuoliskon runsaiden sateiden sekä kasvukauden hiipumisen vaikutukset näkyvät koko maassa maankosteus- ja pohjavesivarastojen täyttymisenä. Kainuussa runsaat sateet ovat paikoitellen nostaneet pohjaveden pinnat ennätyslukemiin ja pinnat ovatkin yleisesti 30-70 cm keskiarvoja korkeammalla. Maan pohjoisosissa pinnankorkeudet vaihtelevat 10 cm keskiarvojen molemmin puolin lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia, missä ne ovat 20-30 cm keskiarvoja korkeammalla.
Järvien pintavedet jäähtyivät syyskuun alkupuoliskolla ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Syyskuun alkupäivinä järvivedet olivat paikoin tavanomaista viileämpiä, mutta kuukauden keskivaiheilla lämpötilat pysyttelivät ajankohdan keskimääräisen tuntumassa. Syyskuun lopun lämpimän sään myötä myös vedet pysyivät ajankohdan keskiarvoa lämpimämpinä. Koillismaalla veden lämpötila on nyt noin 8-10 astetta.
Syyskuun aikana pintavedet jäähtyivät yleisesti 3-4 asteella. Syyskuun päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 10-13 astetta ja Lapissa 6-9 astetta. Lukemat olivat pääosin 0-2 astetta ajankohdan keskiarvoa ylempiä.
Juhani Eskola