Piilolan sauna lämpiää juhannuksen aikaan monta kertaa.
– Väkeä tulee niin paljon. Lapset ja lastenlastenlapset. Sukua on neljässä polvessa, iloitsevat Veikko ja Taimi Rontti.
– Parhaimmillaan väkeä on 23 henkeä, laskee pariskunta.
Juhannus onkin perheessä etsinyt jo aikoja oman vakiintuneen uomansa.
– Heti aamulla innokkaimmat laittavat saunan lämpiämään. Pihan sauna on puulämmitteinen ja vesi lämmitetään myös padassa. Siinä aletaan myös paistamaan lettuja nuotiopaikalla. Päivällä ruokailu sovitellaan saunomisen, uimisen ja räiskäleiden syönnin lomaan. Illalla laitetaan sitten yhdessä ruokaa ja grillataan. Myöhemmin illalla savustetaan ahvenia.
Kokkoa on muutamana juhannuksena myös poltettu.
– Rannalla oleva nuotiopaikka on kyllä usein korvannut kokon.
Juhannuskarkeloon kuuluu toki myös pelejä ja leikkejä kuten tikanheittoa.
Nuoruuden juhannus oli Veikolla ja Taimilla hieman erilainen, vaikka perusasiat ovatkin säilyneet.
– Vietin lapsuuteni Ronttijärvellä. Sen muistan, että silloin uitiin paljon, muistelee Veikko Rontti.
– Juhannusaattona tuotiin pirtin ovipieliin koivut. Silloin harrastettiin paljon myös pallopelejä ja erilaisia urheilukisoja.
Juhannussauna oli hieman juhlavampi, kertoo Taimi Rontti väliin.
– Sauna piti olla aina puhdas juhannukseksi.
Mielenkiintoisemmaksi juhannus muuttui nuorilla, kun päästiin Rukalle.
– Kuorma-autoja tuli Sallastakin kymmeniä. Alkupäivästä ajoivat jo ensimmäiset ohi, muistelee Taimi. Hän asui silloin Sallantien varrella.
– Olihan se Rukalla mahtava juhla. Tunturin päällä oli silloin tanssilava. Siellä on ollut kaikkiaan kolme lavaa: tienvarressa, keskellä ja päällä.
Nuoret olivat tavanneet jo aiemmin Käylän Korpihovilla ja koulun opintokerhossa, mutta treffit sovittiin Rukan juhannusjuhlille.
– Seuraava yö oltiin porukalla Ristikalliolla.
– Taisi siinä mennä kolme yötä valvoessa. Se oli siihen aikaan sellaista luonnossa oloa ja tanssimista.
KS Fakta