Alakerta | Suvi Peltola / suvi.peltola@koillissanomat.fi
Edellisten presidentinvaalien aikaan tapahtui kummia. Ihmiset muotoilivat jouluvaloista ikkunoihinsa presidenttiehdokkaiden numeroita sen mukaan, lukeutuivatko he ehdokas Haaviston vai ehdokas Niinistön kannattajiin. Facebookissa profiilikuviin liitettiin sähköisiä rintamerkkejä, joissa niin ikään komeili oman presidenttisuosikin numero.
Myös kulttuurivaikuttajat, urheilijat ja toiset poliitikot liputtivat isosti oman ehdokkaansa puolesta, mutta sitä on nähty ennenkin. Uusi asia oli nimenomaan tavallisten kansalaisten avoin leiriytyminen tietyn ehdokkaan taakse.
Oma äänestyspäätös jaettiin ilolla niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa, mikä höllensi kummasti vaalisalaisuuden käsitettä.
Nyt käsillä on kuntavaalit. Presidentinvaaleista ei ole kulunut kuin kymmenen kuukautta, mutta suhtautuminen vaalisalaisuuteen tuntuu palanneen entiselleen. Ennakkoääniä annettiin ahkerasti, mutta harvat huutelevat äänestyspäätöksestään.
Suorimmat tähän mennessä kohtaamani kannanotot tiettyjen ehdokkaiden puolesta ovat autojen kylkiin ja takaikkunoihin liimatut tarrat. Lisäksi olen nähnyt muutamia vaalimainoksia, joissa yksityishenkilöt kertovat tukevansa tiettyä ehdokasta.
Kuntavaalit ja presidentinvaalit ovat luonteeltaan erilaiset. Viimeksi mainitut ovat henkilökeskeiset (tavallisesti presidentit eroavat puolueestaan ennen virkaanastumistaan), kun taas kuntavaaleissa ei pääse edes ehdolle kuin puolueiden tai valitsijayhdistyksen kautta.
Kuntavaalit ovat myös varsinkin näin Koillismaan näkökulmasta huomattavasti lähempänä kuin presidentinvaalit. Presidentti häärää siellä ja täällä, kaukana tavallisesta arjesta. Kuntapoliitikkoihin törmää kaupan kassalla, uimahallissa ja lenkkipoluilla.
Samoissa paikoissa kohtaa jatkuvasti myös muita äänestäjiä. Heitäkö kuntavaaleissa pelätään? Leimattaisiinko äänestäjä yhden aatteen ihmiseksi, jos hän levittelisi laajemmin kuntavaalikantojaan?
Presidenttikisan selkeät kannanotot toivat kipinää poliittiseen keskusteluun ja jalkauttivat keskustelua arkeen. Myös kuntavaaliehdokkaiden näkyvämpi kannattaminen saattaisi lisätä kiinnostusta päätöksentekoa kohtaan. Leimahtaisivatko kipinät turhan korkealla roihuaviin liekkeihin, en tiedä.
Ehkä jo seuraavissa kuntavaaleissa näemme enemmän tietyn ehdokkaan puolesta liputtamista ja kokemaan sen mahdolliset vaikutukset.
Suvi Peltola