Kuusamo Golfin jäsenistä on senioreita noin 65%. Seniori-ikäraja vaihtelee yllättävän paljon eri urheilu- ja liikuntalajeissa. Joissakin lajeissa se on jopa alle 40 vuotta, mutta golfissa ollaan sentään senioreita vasta sinä vuonna, kun täyteen tulee 50 elinvuotta. Pari vuotta sitten raja oli miesten osalta 55 v ja naisten osalta 50, mutta nyt on siis tasa-arvo saavutettu – hyvä vai paha asia – tässäkin suhteessa.
Näillä sivuilla olen usein kirjoittanut senioreista ja senioritapahtumista sekä Petäjäkankaan kentällä että muualla Suomen pohjoisosissa. Seniori-ikäisten pelaajien suuren määrän vuoksi tämä on hyvinkin perusteltua.
Toisaalta eipä noilla ikärajoilla ole paljonkaan merkitystä. Samat ikäluokkarajat kaikille helpottavat esimerkiksi yhteisten kilpailujen järjestämistä, kun rajat ovat 50, 60, 70 ja 80 vuotta. Harvoin jos juuri koskaan järjestetään ainakaan sellaisia virallisia kilpailuja, joissa iästä annettaisiin hyvityspisteitä. Leikkimielisesti tällaisiakin toki on nähty ja koettu.
Paljon tärkeämpi on virallinen tasoitusjärjestelmä, jossa hyvityspisteitä tai –lyöntejä annetaan aiemman pelihistorian perusteella. Tämäkin eurooppalainen järjestelmä on muuttumassa lähivuosina pelaajaystävällisempää suuntaan. Tällä hetkellähän yksi superonnistunut kierros vaikuttaa täydellä voimallaan tasoitukseen, jonka palauttaminen vanhalle tasolleen saattaa kestää 10-20 tasoituskierrosta. Uusi järjestelmää ottaa huomioon tietyn määrän edellisiä tasoituskierroksia, joten tasoituksen paraneminen tulee olemaan huomattavasti maltillisempaa.
Seniori-ikäisistä golffareista, siis vähintään 50 vuotta täyttäneistä, on seurassa naisia noin neljäsosa ja miehiä siis kolme neljäsosaa. Tämä suhde kuvannee kohtuullisella tarkkuudella tilannetta koko Suomessa. Kun tutkitaan tarkemmin eri ikäluokkien välisiä lukumääräsuhteita, havaitaan naisten suhteellisen osuuden pienenevän mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Viisikymppisissä naisten osuus on 40 prosenttia, kuusikymppisissä 36 prosenttia ja tätä vanhemmissa ikäluokissa enää alle 20 prosenttia.
Mietitäänpä sitten hieman golfin merkitystä seniori-ikäisten fyysisen ja henkisen kunnon kannalta. Minulla ei ole tähän minkäänlaista koulutuksellista tai muutakaan asiantuntemusta asian tieteelliseksi käsittelemiseksi. Niinpä olenkin kysellyt omien senioreidemme kokemuksia ja mielipiteitä. Ja tässä sitten tuloksia, jotka eivät oikeastaan yllätä missään suhteessa. Voisi ehkä todeta, että kysymyksessä on ollut ns. nollatutkimus. Toisaalta eipä tämä ole ollut mikään opinnäytetyö tai jonkin epämääräisen projektin toteuttamiseksi tehty tilaustyö, jossa lopputulos on etukäteen päätetty.
Liikunta eri muodoissaan on todistetusti sitä tärkeämpää mitä enemmän ikävuosia ihmisellä on harteillaan. Ja liikunnan laadullakin on merkitystä. Kohtuullisen ripeä kävely pehmeällä ruohikolla ei voi olla kovin huono vaihtoehto, vaikka nivelet eivät enää toimisikaan aivan teini-ikäiseen tapaan. Kun kävelyyn vielä sisältyy hieman korkeuseroja pulssin kohottamiseksi, sopiva taukoja (pelikaverin lyöntivuoro) hengityksen tasaamiseksi ja ylävartalon lihasten käyttöä (lyöntisuoritukset), ollaan jo lähellä täydellistä seniorin liikuntamuotoa. Näin varsinkin, kun kaikki edellä mainittu tehdään enemmän tai vähemmän omaan tahtiin.
Lisätään ripaus kuusamolaista mäntymetsän raikastamaa ilmaa ja täydennetään kaikki tämä samanhenkisten pelikavereiden mukavalla ja innostavalla seuralla, joka ei jää pelkästään pelikierroksen aikaiseksi, niin keitos on valmis. Eikä se todellakaan ole kallis keitos, eikä missään tapauksessa yhteiskunnan kustannuksella syntynyt. Tällaisista voidaan helposti ottaa esimerkkejä oman kotikaupunkimme erinäisistä urheilu- ja liikuntalaitoksista. Golfari maksaa täällä Kuusamossa kaikki kustannukset itse ilman yhteiskunnan (lue kaupunki) ylläpitokustannuksia, mutta päinvastaisia esimerkkejä löytyy kyllä runsaasti. Näistä asioista voidaan varmasti olla monta eri mieltä, mutta siihen on turha mennä tässä yhteydessä. Tärkeintä näissä keskusteluissa on pitäytyä tosiasioissa eikä vain heitellä epämääräisiä väitteitä tyyliin eräs Atlantin takainen herra D.T.
Kentän käyttöön liittyviä tilastoja tarkasteltaessa näkyy selvästi, että seniori-ikäisten kierrosten osuus on huomattavasti suurempi kuin seniori-ikäisten osuus jäsenistöstä. Tämä ei selity vain työelämän paineilla ja pelaamiseen käytettävissä olevalla ajalla, vaan suureksi osaksi on kysymys senioreiden löytämästä lähes ideaalisesta kesäisestä liikuntamuodosta.
Kuusamo Golfin senioreiden Keskiviikkokisailut alkoivat jo vuonna 2006 Rukan kentällä, jossa usean vuoden ajan näihin kisailuihin osallistui viikottain jopa yli 30 kisailijaa. Lukumäärä on vuosien mittaan vähentynyt ja on nykyisin tuollaista 10-20 henkilön luokkaa. Suurimpana syynä on arveltu olevan yhteisten oleskelutilojen puute, jonka seuraukset näkyvät varsinkin huonon sään vallitessa. Rukalla oli käytettävissä hyvät sisätilat ja myös 9–reikäisyys oli tavallaan etu sosiaalista kanssakäyntiä ajatellen.
Konsepti on säilynyt samana vuodesta toiseen: Kisailijat kokoontuvat noin puoli tuntia ennen aloitusaikaa klubille, sitten päätetään päivän pelimuodosta ja lopuksi jaetaan (arvotaan, sovitaan) joukkueet. Jo usean vuoden ajan on kauden päätteeksi valittu Vuoden Seniorigolffari lähinnä näihin Keskiviikkokisailuihin liittyvin perustein toki ottaen huomioon muitakin tekijöitä.