Viime aikoina / kuukausina olemme saaneet lukea eripuolilla Suomea pesivästä ongelmasta. Sehän on home-ja kosteusongelma erilaissa rakennuksissa niin yksityisissä kuin julkisissakin. Voisikin sanoa, että meillä Suomessa on ns. maanlaajuinen ongelma. Tuntuu siltä, ettei mikään kolkka Suomessa ole jäänyt ilman tätä juttua. Ihmiset oireilevat, rakennukset vaurioituvat jne. Tässäkin asiassa, kuten monessa muussakin löytyy aina paljon erilaisia asiantuntijoita, jotka koittavat ratkaista ongelman ydintä. Kuka sen oikean ratkaisun löytää ja vielä sellaisen, että se toimii ja auttaa vuosien päästäkin.
Mietitään myös sitä, miksei aikanaan ollut näin paljon vastaavia ongelmia. Itse mietin, että olivatko rakennukset silloin vetoisempi, ei niin tiiviitä, mikä auttoi ilman kiertoon. Se aiheuttiko vetoisuus, joitakin sairauksia, on taas eri asia. No voihan olla, että kylmemmässä ja vetoisemmassa asunnossa kasvaneet karastuivat ja kestivät paremmin sairauksia.
Itselleni on vuosien aikana tullut mieleen erilaisia asioita, jotka voivat / ovat vaikuttaneet nykyisiin ongelmiin. Onko joinakin aikoina rakennuksista yritetty tehdä liian tiiviitä, jotta lämpö ei menisi harakoille? Mikä merkitys on nykyisellä kiireisellä työ- ja rakentamistahdilla? Lisäksi rakentajilla on välillä moniakin alihankkijoita vastaamassa rakentamisesta. Heillä on yhä enemmän ulkomaalaisia työmiehiä. Käykö silloin niin, etteivät aina kaikki ymmärrä toisiaan ja jääkö samalla valvonta vajaaksi.
Kaikki pitää saada nopeasti valmiiksi, jotta rakennus saadaan käyttöön. Tällöin materiaalien kuivumiseen käytettävät ajat ovat lyhentyneet ja kenties myöhemmin aiheuttavat home- ja kosteusongelmia.
Koneellisen ilmastoinnin yleistyessä sen käytössä saattoi tulla vääränlaisia säästöjä. Välillä koneet suljettiin kokonaan ja avattiin vain tietyksi ajaksi. Huoltopuolella ei välttämättä kaikkia puhdistuksia putkistoissa ole tehty säännöllisesti ja tarpeeksi kattavasti. Huoltoonhan liittyvät myös aika ajoin tehtävät osien / kalustojen uudistamiset eli kokonaan uudet kamppeet vanhojen tilalle.
Senkin tiedän, että oikein tarkat ja huolelliset sisäilman mittaukset maksavat suhteellisen paljon, jolloin niiden kanssa tehdään erilaisia komppromissejä. Itselläni on tullut mieleen myös erilaiset yhdistelmät ja kuinka niitä on tutkittu. Monessa julkisessa paikassa on suosituksia, ettei käytettäisi voimakkaita hajusteita. Ihmiset ovat herkistyneet erilaisille hajuille. Lisäksi ruoka-aineallergiat ovat lisääntyneet.
Kun sitten mietin kaikkia edellä mainittuja asioita yhdessä, niin mikä on lopputulos. Mikä lopulta vaikuttaa mihinkin? Voiko hajusteilla ja huonolla sisäilmalla yhdessä olla vielä suurempi vaikutus kuin vain esim. hajusteilla yksinään? Mikä on ruoka-aineiden ja hajusteiden yhteisvaikutus jne.? Tähän voi vielä lisätä ihmisten erilaisuudet. Toinen kestää tiettyjä hajuja, sisäilmaa, kosteutta yms. paremmin kuin toinen. Herkemmin reagoivat ovat tietysti nopeammin oireilemassa ja huonommassa asemassa. Kaikilla pitäisi kuitenkin olla samanlaiset mahdollisuudet esim. opiskeluun ja työn tekemiseen.
Yksi ratkaiseva tekijä ongelmien ratkaisuun on raha. Liian helposti kuulee vastauksia että, maksaa niin ja niin paljon. Kuinka paljon tulevat maksamaan ne hoidot tai kouluttamiset, kun sairastuneita aletaan hoitamaan kuntoon? Onko käynyt niin, että aikanaan on säästetty rakentamispuolella, mikä nyt kaatuu ns. päällemme. Ikävä kyllä olen nähnyt kiireessä tehtyjä korjauksia, jotka eivät kuitenkaan ole kovin kauan toimineet. Jos tehdään, niin tehdään sitten kunnolla. Pitäisikö sanoa, että turha kiire pois ja tehdään huolella, mitä ollaan tekemässä. Rahoitusasiat on myös jollakin tavalla saatava kuntoon. Ei voi olla niin, että ihmisten terveydellä pelataan ja säästetään rahoissa. Toivon asioiden tulevan kuntoon.