Maaseutuväen kirkkopyhä -perinne herätellään Kuusamossa uudelleen eloon. Kirkkoväki kokoontuu tulevan sunnuntain messuun kiittämään pelloilta, kasvimailta ja metsistä saadusta kesän sadosta.
– Kiitosnäkökulma on kirkkovuosikalenterissa tulevan sunnuntain teemana ja se sopii erittäin hyvin sadon siunaamisen hetkeksi. Pysähdytään sadon ja menneen kesän äärelle ja otetaan kiitollisuudella vastaan se sadon lahja, jonka Luoja on meille suonut, kertoo seurakuntapastori Anni Rimpiläinen.
Kylvön ja sadon siunaamisella on pitkät perinteet suomalaisessa kulttuurissa. Kuusamossa maaseutuväen syksyisen kirkkopyhän vietossa on kuitenkin ollut useamman vuoden tauko.
– Idea perinteen herättämisestä uudellen virisi Maamiesseuraliiton ja Maa- ja kotitalousnaisten aloitteesta. Vietetäänhän Suomi 100 -juhlavuotta ja mielestämme tämä perinne on elvyttämisen arvoinen. Olimme yhteydessä kirkkoherra Taina Manniseen ja seurakunnan puolellakin ajatuksesta innostuttiin heti, kertoo Kuusamon kirkonkylän maa- ja kotitalousnaisia ja Kuusamon Maamiesseuraliittoa edustava Kaisa Oikarinen.
– Voi sanoa, että meillä kaikilla on juuret maaseudulla, oli ne sitten henkiset ja tai ihan konkreettisesti juuret. Maaseutuväen kirkkopyhä on hyvä tapa muistuttaa meitä siitä, mistä se ruoka oikeasti tulee pöytiimme.
Kirkkopyhän valmisteluissa mukana on myös MTK-Kuusamo. Yhdistyksen puheenjohtaja Taina Laukkanen-Ervasti kokee tapahtuman myönteisenä asiana.
– On hyvä, että järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja saadaan maaseudunkin väkeä liikkeelle, pois torpista ja ihmisten ilmoille. Porukassa ne mahdolliset murheetkin tuntuvat pienemmiltä, Laukkanen-Ervasti kertoo.
Puheenjohtaja kannustaa myös naapuriapuun, jotta kirkolle lähteminen onnistuu myös ikäihmisiltä ja niiltä, joilla ei omaa kyytiä mahdollisesti ole.
– Houkutellaan ja napataan kaveri naapurista mukaan kyytiin. Porukallahan se lähteminenkin on aina mukavampaa.
Vaikka sunnuntain messu on nimeltään maaseutuväen kirkkopyhä, on jumalanpalvelus ja kirkkokahvit suunnattu kaikelle kirkkokansalle, muistuttaa Rimpiläinen.
Kirkkopyhä alkaa sunnuntain messulla aamukymmeneltä. Maaseudun väki tuo kirkkoon satoa siunattavaksi.
Ihminen ei voi pakottaa viljaa kasvamaan tai marjaa kypsymään, vaan Jumala antaa kasvun, pohtii messun toimittava Rimpiläinen.
– Jokapäiväinen leipä on niin arkinen asia, että sitä ei välttämättä helposti osaa edes mieltää Jumalan antamaksi lahjaksi. Kesän sato ei ole itsestäänselvyys.
Mukana jumalanpalveluksessa on lasten Kuulas-kuoron Heläys.
Messun jälkeen on kirkkokahvit seurakuntatalolla. Kahvituksesta vastaa maa- ja kotitalousnaiset.
– Kirkkokahveilla lauletaan kanttori Laura Piilosen säestämänä ja poristaan vapaasti, Laukkanen-Ervasti kertoo.
Kirkkokahveilla on myynnissä sadon tuotteita. Myyntiin voi tuoda oman sadon tuotteita tai leipomuksia. Tuotto menee seurakunnan diakoniatyön hyväksi. Tuotteet voi tuoda etukäteen kirkkoherranvirastoon tai suoraan kirkkokahvitilaisuuteen.
– Mikäpä mukavampaa, kuin napata pieni pala satoa myyjäisistä mukaansa – porkkananippu tai tuore leipä mukaan kotiinsa.