Kuusamolainen ahneus ja itsekkyys paistaa läpi kaivoksien näkemys välttämättöminä työllistäjinä. Malmivarat ovat jo pitkään olleet valmiina luonnonvarana, mutta nyt täytyisi päästää ulkolaiset ”krynderit” väkisinkin päästä hyödyntämään ne. Kaivosten tyhjennettyä noin kymmenessä vuodessa lapsille jää muistoksi tärvelty luonto ja hirveät entisöintikustannukset. Mittaamaton vahinko matkailulle ja kiinteistöjen arvoille. Vedotaan usein Kittilän kaivoksiin, mutta unohdetaan ne hirveät kulut mitkä veronmaksajille teistä ja etenkin kalliista silloista on aiheutettu.
Minulla on jäänyt epäselväksi, kuinka paljon maailmancup 2018 maksoi Kuusamon kaupungille (latujen teot, lumetus yms.). Paljonko tuli pääsymaksutuloja vai lasketaanko niitä vielä. Olisi kiva saada tietää tämän shown tulos.
Sunnuntaina esitetty Kohosen elokuva Kitkajoki - rakas joki on tehty taidolla, tunteella sekä suurella sydämellä. Toivottavasti mahdollisimman moni kuusamolainen katsoi, varsinkin he, joilla on suuri rakkaus kotiseutuun ja luontoon. Vaikutuksen teki upeat kuvat ja rauhallinen kerronta. Elokuva oli pyhäpäivän helmi, jossa oli kuvattu kaikki vuoden ajat, jotka on meidän kuusamolaisten rikkaus, vaihtelevine näkymineen, toivotti Elmi Kilpivaara.
Kaivoshankeeseen vain vauhtia. Vastuullinen kaivosyhtiö huoletii nykysin hyvin ympäristöstä. Kaivos tuo työpaikkoja ja elinvoimaa kuntaan. Ei maata voi varata pelkästään matkailulle ja suojelulle. Ei se laskettelijoita rinneravintoloissa paljon haittaa, jos kymmenen kilometrin päässä on kaivos, jota tuskin edes maastosta erottaa. Kuusamon päättäjien tulisi vain huolehtia siitä, että malmien jatkojalostus tapahtuisi mahdollisimman paljon paikkakunnalla.
