Taivalkosken seurakunnan pastori Kaarina Rauhalan aikana naisporukka, 5-10 hlöä, käveli sunnuntai-iltaisin. Aloitimme täyden kesän vihreyden keskeltä, saapuvan ruskan ja varisevien lehtien ja ensilumien alkuaikaan. Pururadalta lähdimme Iijoki-varteen, Turvakon alle, Lintutornille ja Taivalvaaralle. Ihanat muistot!
Tuossa -80 luvun taitteessa oltiin sukukokouksessa Kuhmon kelolla. Määttä on mun nimi. Osallistujia noin 250. Kunnanlääkäri, joka oli sukututkija, avasi kokouksen kysymällä, mistä tietää, ketkä on Kuusamon ja ketkä Kuhmon Määttiä? Tuli hiljaista. Tarina jatkui: kun Määtät tuli Karjalasta Sotkamoon, tiessä oli kaksi haaraa. Toisessa luki Kuusamo ja toisessa ei mitään. Ne, jotka osasi lukee, lähti oikeaan haaraan, joka johti Kuhmoon. Kaikella kunnioituksella rakkaat, samoja Määttiä ollaan, Ykä Määttä viestittää.
Olipa oikeaan osunut kirjoitus poronhoidon korvauskikkailusta tiistain 5.2. lehdessä.
Olen täysin samaa mieltä. Koillismaan poromiehet vetoavat aina ikimuistoisiin laiduntamisoikeuksiin, mutta eipä näytäkään olevan kyse muusta kuin erään muinoisen kansanedustajan vaatimuksesta..
Kyllä täällä Kuusamossakin on törkeitä koiran omistajia.
Kaupan kassalla vuoroasi odottava vihainen tuijotuksesi ei auta. Jokainen ostaa niin paljon kuin kerralla haluaa.
”Kaupungin työterveyshuollon sopimus kuuluu menevän Terveystalolle. Voisiko ehdoksi laittaa, että myös laboratoriovastaukset tulisivat oma-kantaan näkyviin?”