Alakerta |Helena Matila / helena.matila@koillissanomat.fi
Sokeria tuputetaan joka paikasta. Sitä syö lähes tietämättään ja mitä erikoisemmissa yhteyksissä. Äkkiseltään ei yhdistäisi makeutusainetta esimerkiksi lihatuotteisiin.
Mikäli käyttää valmiselintarvikkeita edes vähän, nousee nautitun sokerin määrä nopeasti reilusti yli suositellun. Sokeria on keittokinkuissa, leivässä, pussikeitoissa, muroissa, makkarassa, ketsupissa, säilykkeissä ja kuivatuissa hedelmissä, maustetuista jogurteista ja viileistä nyt puhumattakaan. Lista on loputon.
Erityisesti lasten saama sokerin määrän on melkoinen, ellei siihen kiinnitä erityistä huomiota. Ongelma on, että emme näe suurinta osaa ravinnosta saatavasta sokerista, jolloin todellinen päivän sokeriannos voi kasvaa moninkertaiseksi.
Kaupat pursuavat helppoina mainostettuja aamiaistarvikkeita, muroja ja maustettuja jogurtteja, joissa piilee yllättävän paljon piilosokeria.
Sokerinsaanti ylittää suositukset koko lapsuusiän ajan, kertoo Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus. Sokeria saa liikaa jopa 80 prosenttia lapsista.
Sokerin osuus kokonaisenergiansaannista tulisi ravitsemussuositusten mukaan olla maksimissaan 10 prosenttia. 7-vuotiaalla tämä tarkoittaisi noin 40 grammaa eli 15 sokeripalaa päivässä. Saantisuositus täyttyy helposti epäterveellisillä valinnoilla. Harva napsii sokeripaloja suuhunsa, mutta määrä täyttyy jo yhdestä limukkatölkistä.
Ravitsemussuositukset ja poliittiset päätökset ohjaavat kuluttajien ruokavalintoja.
Suomalaiset ovat viime vuosina innostuneet syömään entistä enemmän makeisveron ulkopuolelle jääneitä keksejä. Keksejä, vohveleita ja pikkuleipiä syödään Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan lähes kolme kertaa niin paljon, kuin vuonna 2006.
Runsassokeriset ruoat saavat verensokerin heittelemään ja tekevät syömisen hallinnasta vaikeampaa. Sokeri vaurioittaa hampaita ja siitä saa helposti tarpeetonta energiaa vailla ravintoarvoja. Kaiken huipuksi makeaan jää helposti koukkuun.
Samalla, kun kauhistellaan lasten ja nuorten sokerinsaantia, pitää muistaa, että aikuiset naiset ovat irtokarkkien suurin kuluttajaryhmä. Itsekin kuuluin vielä jokin aikaa sitten tähän sokerihiirien ryhmään ja ajattelin, etten voisi elää ilman iltapäivän herkkuhetkeä.
Turhasta sokerista irti pääseminen käy kuitenkin yllättävän helposti. Muutaman päivän kieltäytymisen jälkeen sokeria ei enää suuremmin tee edes mieli. Päinvastoin, monet herkut maistuvat liian makeilta ja jäävät syömättä. Liika fanaattisuus ei kuitenkaan kannata – tummasta suklaasta en luovu.