Ylen miljoonan linnunpöntön kampanja on saavuttanut tavoitteensa. Miljoonan pöntön raja rikkoutui keskiviikkona.
Koillismaan kunnista pönttöjä on rekisteröity lukumääräisesti eniten Kuusamossa, mutta suhteellisesti eniten Posiolla.
Posiolla pönttöjä rekisteröitiin yhteensä pari tuhatta, mikä tarkoittaa yli 560 pönttöä tuhatta asukasta kohti.
Kuusamossa pönttöjä on rekisteröity reilut 7100 kappaletta ja Taivalkoskella myös pari tuhatta.
Esimerkiksi Oulu jää suhteellisessa pöntötysaktiivisuudessaan kauas Koillismaasta noin 50 pöntöllään per tuhat asukasta.
Eniten pönttöjä rekisteröivät Kouvola: 21 847 pönttöä, Joensuu: 16 968 pönttöä, Hämeenlinna: 16 465 pönttöä, Salo: 15 561 pönttöä ja Mikkeli: 15 422 pönttöä
Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saa elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Pönttöjä tarvitaan, koska kolopesijöillä on pulaa luonnonkoloista. Luontaisesti tikat hakkaisivat puihin koloja, joihin muut linnut pesivät. Mutta jo nuorena hakattavaan talousmetsään ei ehdi kasvaa isokokoisia puita, joihin tikat pystyisivät pesänsä tekemään.
Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Pakkasyönä pönttö voi pelastaa eläimen hengen. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitetaan turvallisia pesäkoloja linnuille.
Pesimäpaikoista on valtava pula. Uudessa uhanalaisuusarviossa jopa hömö- ja töyhtötiainen luokiteltiin uhanalaisiksi.
Varsinkin isot lajit ovat pulassa ilman pöntötystä. Suuria kolopuita, joihin pöllöt, telkät ja isokoskelot pystyisivät pesänsä tekemään, on hyvin harvassa. Pöllöistä jopa yli puolet pesii pöntöissä.