Susanna Törmäsen huilunsoitto hurmasi vapautuneella otteellaan ja kuulijana sai nauttia täysin siemauksin Gluckin huilukonserton valoisasta maailmasta. Susannan huilusointi oli juhlavaa kuultavaa ja huilu soi kaikilla rekistereillä ja taajuuksilla valloittavan kauniisti aina kadenssin ilmavia käänteitä myöten.
Hienosti soi myös Iida Hutun huilu Pessardin Andalousen parissa. Teknisesti haastava teos taittui upealla soinnilla ja hyvällä jäsentelyllä. Meri Törmänen (huilu) vakuutti myös Jardanyin Sonatiinin tulkinnallaan. Merin ote teoksen neoklassiseen maailmaan oli hyvin artikuloitu ja sisäistynyt. Kauniisti soi myös Katriina Louhisalmen huilu Katilan Valssin pyörteissä ja Olli-Pekka Pulkkanen jatkoi myös vakuuttavia esityksiään tällä kertaa Bachin Menuetin parissa.
Anna Jaakkonen (sello) säväytti toden teolla opettajansa (Neel Kok) Piraattisikermän sovituksella. Anna sai jokaisen piraatti-melodian soimaan eloisasti ja rytmikkäästi. Sellon sointi oli parhaimmillaan juhlavaa kuultavaa. Jäsenneltyä kuultavaa saatiin kuulla myös Helmi Herttelin (sello) ja Eerika Ervastinkin (sello) tulkinnoissa.
Maisa Runnakko sai viulun soimaan todella kauniisti duetossa opettajansa (Anu Sorja) kanssa - Aurinkolaulu tuntui soivan kuin uudesti syntyneenä! Anni Kajavan viulunsoitto on mennyt myös suurin askelin eteenpäin ja Pergolesin Sisilienne soi viehättävällä soinnilla. Lupaava oli myös Suvi Törmäsen laulu Laaksosen evegreenin (Täällä Pohjantähden alla) parissa. Duetto opettajan (Alla Kouru) kanssa sujui kaikin puolin mallikkaasti lauluäänten täydentäessä toisiaan.
Illan nelikätiset toivat pikantin lisänsä konsertin antiin. Ellen & Eleonoora Turpeinen, Malena & Lumina Päivärinta ja Annika Härkönen & Anni Pulkkanen tarjoilivat monen kirjavaa kuultavaa esityksillään. Samu Kaartinen (piano) säväytti Kantalan Flamingon Tanssitunnin tulkinnallaan ja vakuutti dynaamisella soinnillaan. Paju Turpeisen Harry Potterin Hedwigin- teema soi myös ilmaisuvoimaisesti ja hyvin jäsenneltynä.
Matias Käkelän (kitara) tulkinta Bergin Papun Painajaisesta oli myös vakuuttavaa kuultavaa. Pizzicatot sujuivat tehokkaasti artikuloiden ja lopun yllättävät käänteet välittyivät aina viimeistä penkkiriviä myöten. Kaunista kuultavaa oli myös Jenna Veteläisen (kitara) tulkinta espanjalaisesta romanssista. Jennan kitarasointi oli todella lämmin ja melodia soi alusta loppuun puhuttelevasti.